GO-viikonlopun pääpäivä oli lauantai ja artistikattaus oli vähintäänkin messevä: Corral Shut, Umpio, Grunt, Nostoväki ja Genocide Organ.
Päivällä oli mukavasti aikaa käppäillä Turun keskustassa ja vierailla mm. Sammakon kirjakaupassa ja Alfa Antikvasta. Alfasta löytyi sopuhintaan Type O Negativen October Rust cd mutta Sammakko vei kyllä potin! Erinomainen kirjakauppa, hyvä valikoima ja äärimmäisen miellyttävä miljöö sekä palvelu. Mukaan tarttui Nietzschen Epäjumalten hämärä.
Mutta mutta, asiaan. Illan avasi Corral Shut. Erinomaista, kirskuvaa harsh noisea. Ilmeisesti alussa oli hieman teknisiä ongelmia, mutten jostain syystä rekisteröinyt näitä. Mutta korkealta ja kovaa runnottiin romumetallia sekä muita välineitä. Ääni- ja sourcepaletti oli ihastuttavan pelkistetty ja siitä siitä syystä setistä välittyi selkeälinjainen ja keskittynyt ote. Setin puolivälissä nauhalta soineen laulupätkän jälkeinen räjähtävä paluu harsh noisen pariin oli kunnon potku palleaan, toimi äärimmäisen hienosti.
Umpio paikkasi KSNK:ta, joka joutui valitettavasti perumaan keikkansa. Tämä oli varmasti parhaimpia Umpio-keikkoja, joita olen nähnyt. Umpiolle ominainen erittäin ovela ja outo yleistunnelma- ja meininki sopi juuri tähän väliin hienosti. Äänellisesti tasapainoiltiin tietynlaisen modulaarilörinän ja piipitysten sekä karskimman, konkreettisten äänilähteiden, harsh noisen rajapinnoilla. Mielestäni Penan taidokkuus ja tyylitaju korostuu juuri tässä riskaabelissa tasapainoilussa, jossa on riskinä pudota pahasti sellaiseen nörttien räveltämiseen kolmen tonnin modulaarilla, joka sanoo piip trööt, tai toisaalta hirveään heilumiseen säröpedaalien ja kontaktimikkien kanssa ilman sisältöä. Keikan sisäinen draama oli järjettömän hyvin rakennettu, dynamiikka oli esimerkillistä ja vastakohdilla pelattiin todella hienosti. Esimerkiksi keikan alkupuolen harvoja romumetallin kalahduksia seurasivat häntämäisesti kosteina luikertelevat syna- tai filtterimelut sykähdyttivät juuri tässä viitekehyksessä, kun taas irrallisena ne olisivat vain olleet... todella haikeita generatiivisia lörinöitä.
Nostoväki nousi lavalle debyyttikeikkansa merkeissä, kun elämää pelkäävät nyhveröt olivat onnistuneet saamaan kolmannet Rääseiköt perutuksi, jossa debyytin olisi pitänyt alunperin tapahtua. Olipa hyvä! Ei mikrofonin toimimattomuuskaan paljoa haitannut ekassa biisissä, kun kaikesta huolimatta Kaarnan ääni tuli läpi sakeista synaoskillaatioista ja metalliromun narskutteluista. Syvää, elegistä industrial-ilmaisua, josta huokuu tietty musertava historiallisen vääjäämättömyyden tunne. Teemat ja niiden käsittelytapa poikkeavat merkittävästi jostain banaalista "Poikamme aunuksessa, hioo me voitamme"-henkisestä hörskyttelystä, mutta se ei lankea myöskään mihinkään surkuttelun ja ylenmääräisen rypemisen sudenkuoppaan. Voimakasta, voimakasta ilmaisua, joka avautuu erityisen väkevästi näin suomalaiselle kuulijalle. Nostoväen keikalla kuultiin myös illan parhaat romumetallin narskeet, mistä lämmin erityismaininta MT:lle. Ammattimiehet hoitavat homman.
Grunt oli ihan helvetin hyvä, omassa mielessäni keikka nousi tasoihin GO:n vedon kanssa. "Kappaleet", taustavideo, loihditut tunnelmat sekä käsin kaiverretut äänimaisemat sulautuivat yhteen hienoksi kokonaistaideteokseksi, joka piti otteessaan koko kestonsa ajan. Minulle jäi vaikutelma, että keikka oli kuin eräänlainen sekoitus Vieraat Aivot -levyn syviä tunnelmia sekä Karike- ja Toinen Iho -levyjen sähköistä kirskettä ja sirinää. Totaalinen yliannostus ärsykkeitä ja ajatuksia kaikille aisteille, positiivisessa mielessä.
GO oli puolestaan sellainen, että se keikka ei puhumalla parane. Mutta harvoin, jos koskaan, olen todistanut millään keikalla vastaavanlaista painostavuutta, magneettista vetovoimaa ja lavakarismaa kuin Genocide Organin konsertissa. Monella tapaa kokemus ylitti sellaisen hyvän tai jopa loistavan "peruskeikan" meiningin ja hengen, ollen poikkeuksellinen, vakuuttava ja totaalinen. Jonkinlainen poikkeuksellisen syvä kollektiivinen hurmio, jos kohta ei elämänriemuinen hurmio, valtasi tuolloin Kammiossa paikallaolleen väen.
Täysin ainutkertainen kokemus, nähdä hemmetti vie Genocide Organ Turun Kammiossa, HWS-Ollin syntymäpäivänä. Absurdi ajatus äkkiseltään, mutta kun tähdet ovat oikeassa asennossa ja oikeat miehet ruorissa, niin... Ikuinen tervehdys Harsh Ways Syndicatelle, Kammion väelle, artisteille ja kaikille osallistuneille!
