YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

Started by FreakAnimalFinland, July 30, 2023, 10:39:06 AM

Previous topic - Next topic

Atrophist

Quote from: FreakAnimalFinland on August 08, 2024, 09:43:13 AMEilisellä hesan noise keikalla, AA kärsi hieman keikkapaikan äänipolitiikasta. Juuri kesken settiä kun hommat nousussa tulee desibelimittaria tuijottava hahmo kääntämään reilusti volaa alas ja se siitä. Ei mitenkään toivoton tilanne olisi ollut, mutta artistilla meni maku ja muutaman minsan jälkeen pillit pussiin.

Tämä oli oikeastaan omasta puolesta ainoa miinusmerkkinen seikka koko illassa -- että koko ajan tuntui olevan epäselvyyttä onko se 110dbl ylitys lopulta "niin paha" juttu, vaiko ei. AA kärsi siitä ensimmäisenä selkeästi eniten.

Muuten kaikki sujui mielestäni mainiosti, hyvät soundit, järkevän kokoinen mesta, sopivasti keskellä kaupunkia mutta silti mukavasti hieman erillään pahimmasta ihmisvilinästä. Koska sopivia keikkamestoja ei kasva puissa, mielelläni jatkaisin näiden kanssa yhteistyötä jos vain heidän puolesta käy.



Quote from: FreakAnimalFinland on August 08, 2024, 09:43:13 AMAtrophist tuttuun tapaan oli puolet oikein mainiota ja puolet sellaista äänten kalastelua että just hyvä setti feidataan alas ja sitten etsitään seuraavaa ilman mitään kiirusta.


Se on tähän asti ollutkin melko pitkälti homman nimi: että meno kompuroi, nykii, välillä romahtaa kokonaan mutta silti raahustetaan eteenpäin miten kuten osataan.

Nyt kun kaikki kassutkin on yhtä lukuun ottamatta ulkona ja uusi treenis lopulta alla, ajatus on alkaa Turun keikan jälkeen taas äänittelemään uutta matskua ja treenaaman uusia soundeja. Nuo Triben ja Narcolepsian julkaisemat kassut on äänitetty jo pari vuotta sitten.

Smrt

Quote from: DBL on August 08, 2024, 05:19:45 PMJonkin aiemman keikan ohessa täällä jotkut pervot kertoi hommanneensa XXX-sarjiksia, ja voisivat kirjotella niistä kommentteja esim. sarjistopikkiin jos ovat ehtineet tutustua.

Tuli tänään vähän noisea postissa, ja paria julkasua vois kommentoida jo ihan ennen kuuntelua. Edellispostauksessa mainittu Rautakymi-kassu, tai ainakin oma kappaleeni siitä, on jotenkin aika maanisesti sotkettu, tussattu ja liimailtu kasaan. Ei ehkä mitenkään "hieno" mutta senkin edestä innokas paketointi, heheh. Hyvä jos äänipuolikin on käsin tehdyn kuuloista.

Biofilmi / Steel Romance-splitin metallikotelosta taiskin olla täällä juttua, ja onhan tuo todella komea koteloratkaisu... mutta mikä ihme vaivannäön kesken loppuminen tuossa on tapahtunut, kun liite on minikokoinen paperilirpake eikä puolia oo merkattu mitenkään? Ehkä vähän turhaa kitinää, mut noh!

Heppakirjat-julkaisuihin tutustumista oon tietoisesti välttänyt ihan vaan kun projektin nimi ärsyttää liikaa, mutta kun julkasuistaan on näkynyt paljon kehuja ja yhtä kassua tarjottiin näppärästi muun vaihdon kyljessä niin samahan se on tutustua. Mut Free Wheelin-kansiratkasu on kyllä todella hieno! Ainakin käsittääkseni idea on ollut että samat piirroskuvat ja tekstit toistuu julkaisun joka kopiolla, mutta ne on liimattu pahvin päälle liimatuille uniikeille taustaleikkeille. Yksinkertanen mutta tosi silmänmuotonen ja hyvällä tapaa rosonen ratkasu. Jotain hitusen saman tyylistä on itekin tullu tehtyä, mutta tän idiksen vois kyl anastaa suoremminkin köh köh...

Arvasin että osaat arvostaa Heppakirjat-kassun kansitaiteen ratkaisuja! Se on hyvä nimi, puhuttelee vanhana heppatyttönä. BF/SR-kannessahan on parasta melkein se surkea infolärpäke kilon metalliaseen sisällä! Puolet olisi kyllä voinut merkitä. Iskin sen youtubeen kun en jaksanut kertoa kaikille kyselijöille että kumpi on kumpi puoli. En ole kyseistä julkaisua ollut toteuttamassa mitenkään, kavereitten systeemi vain.

Heppakirjat

Quote from: DBL on August 08, 2024, 05:19:45 PMJotain hitusen saman tyylistä on itekin tullu tehtyä, mutta tän idiksen vois kyl anastaa suoremminkin köh köh...

Anasta pois. Free Wheelinin kansien salaisuus on kasa 30-luvun Suomen Kuvalehtiä. Seepiapainojäljen ansiosta lehdistä on melkein liian helppoa repiä ja sovitella valokuvia yhteen. Sopivalla lähtöaineistolla erittäin antoisaa väkertämistä.

FreakAnimalFinland

Turun ostosvinkit, Alfa antiva sexi sarjikset, siellä vieläkin aika hyviä juttuja mitkä kaikki löytyy jo omasta hyllystä ja ostaisin jos ei jo olisi. Toki turun sarjakuvakauppa hyvä käväistä. Ainakin jos paikan pomo läsnä, osaa vinkata kaikki karkeammat sarjikset.

8-raita hyvä tsekata, suppea valikoima noisea, mutta valikoima sekin!
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

FreakAnimalFinland

#694
Quote from: Heppakirjat on August 08, 2024, 07:31:38 PMkansien salaisuus on kasa 30-luvun Suomen Kuvalehtiä. Seepiapainojäljen ansiosta lehdistä on melkein liian helppoa repiä ja sovitella valokuvia yhteen. Sopivalla lähtöaineistolla erittäin antoisaa väkertämistä.

Tuohon aikaan painomenetelmä oli syväpaino, joka hieman erilainen kuin offset. Monesti valokuvat itsessään on niin helkkarin hienoja sekä painojälki, että melkein kuva kuin kuva on todella tyylikäs. Kansikuvat lehdissä oikein silmää hiveleviä. Sama laatu jatkuu vielä pitkälti 50 lukuakin. En itseasiassa ihan varma milloin painotekniikka ja sisältö alkoi muuttua. Sotavuosien matskut tietysti melkoista martial industrial tykittelyn runsaudensarvea. Muutama vuosi sitten olin viemässä paperikeräykseen matskua ja katsoin keräyslaatikkoon ja siellä oli useita kymmeniä oikein "kultakauden" lehtiä läjässä. Ihan minttiä lehteä ja oli pakko ensi töikseen alkaa kauhoa lehtiä talteen. Onneksi paperinkeräysboxi oli sen verran täynnä että pikku rakosesta sai tartuttua lehtiin. Muutama Hakkapeliitta lehti ja muita vastaavia, mutta päälle 30-50 luvun Suomen Kuvalehtiä ihan virheettömässä kunnossa useampi kymmenen. Ällistytti lähinnä kun siellä oli mm erikoisnumero Hitlerin suomen vierailusta, joka on koko lehti täynnä valokuvia aiheesta. Heti tapahtuman jälkeen, tuoreiden rapsojen kera. Suomessa sen verran vankka "militiarian keräily skene" että tälläisistä voi divareissa pyytää varmaan useampia kymppejä ja tietää että menee. Ei siitä mitään kollaasihyötyä itselleni ole, mutta tuolla lehtiläjässä makaa.

Eilen tuli kuunneltua pariin otteeseen TRUCIDO "Das Butcher" kasetti. Ensimmäinen Trucido kassu ollut yksi harvoista puuttuvista Death Squadiin liittyvistä julkaisuista. Alkujaan 1992 ilmestyi 10kpl kierrätyskassuna jota antoi vaan sen aikaisille kavereille naamatusten, joten ei noita ikinä ole ollut "kierrossa". Tämä on just sillä tavalla maagista soundia, kuin varhainen DS myös oli. Tavallaan äärimmäisen yksinkertaista ja primitiivistä mutta siinä on se joku ominaisuus jota hankala selittää. Sen verran vahvasti syöpynyt aivolohkoon DS kuuntelut, että pistää ihan bulk kassu reissuen tai digipak CD reissuen soimaan, nenässä tuntuu SILTI sellainen originaali julkaisujen kemikaalien tuoksu, heh... Maalia, liimaa, mitä lie!
Pari vuotta sitten miekkonen teki 100kpl reissuen ja ehkä tyypillisesti, vaikka DS fanit olisi innokkaita, ei niitä nyt ihan tuhottomasti ole, joten vieläkin saa tilattua. Nappasin nyt samaan läjään kun tilasin Fuck TV dvd settejä lisää. Siinäkin niin käsittämätön konsepti. Noise TV lähetyksiä amerikan kaapelitelevisiossa! Sekä nauhoitettuja tallenteita että tavalla tai toisella studio livenä silloin kun lähetys tuli. Nykyään kun ei kiinnosta "telkkari" oikeastaan yhtään ja viimeisen 10v aikana tuskin katsonut live telkkaria kuin yhdet uutiset pandemien ekoista "ohjeista", eikä telkkaria edes ole ollut olohuoneessa mies muistiin. Se myös hieman rajoittaa että eipä tule myöskään edes dvd hommia katseltua kovin paljoa. Tämäkin setti ollut hieman sijaiskärsijänä ja maannut odottelemassa. Sen verran mitä on tullut katsottua, on kyllä siinä määrin loistavaa että voi lämmöllä suositella vaikka ei koko neljän discin settiä olisikaan kalunnut läpi! Vaikea sanoa miten ällistyttävä noisea telkkarissa kuulostaa nykyään, kun moni voi olla jo sitä ikäluokkaa ettei telkkarin tarjonnalla ole mitään merkitystä ja ikinä ei ole ollut merkittävä ajankäytön kohde?
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

Heppakirjat

Quote from: FreakAnimalFinland on August 09, 2024, 09:05:06 AMTuohon aikaan painomenetelmä oli syväpaino, joka hieman erilainen kuin offset. Monesti valokuvat itsessään on niin helkkarin hienoja sekä painojälki, että melkein kuva kuin kuva on todella tyylikäs. Kansikuvat lehdissä oikein silmää hiveleviä. Sama laatu jatkuu vielä pitkälti 50 lukuakin. En itseasiassa ihan varma milloin painotekniikka ja sisältö alkoi muuttua. Sotavuosien matskut tietysti melkoista martial industrial tykittelyn runsaudensarvea.

Hienoja lehtiä. Ja tosiaan parhaimmillaan samasta lehdestä löytyy uimapukumissiä, aasialaista jumalkuvaa, ikimetsää, kansanmurhaaja, urheilulegendaa ja kaikenlaista pientä viikaria ritsoineen ja tuunattuine polkypyörineen. Unohtamatta tietenkään kaikenlaista teollisuuskuvastoa sahoilta! Vähän kuin taannoin löytämäni Leikkaussalihoitajan käsikirja samalta aikakaudelta, nuokin ovat tosiaan tuollaisia melukuvaston aarreaittoja. Esim. kuvasarja syövästä ja hoidoista. Huhhuh: kaikenlaista mikroskooppitekstuuria ja teknologian kultakauden jättimäistä säteilyhärveliä. Vanhojen leikkaussalien valaistus (hirveä määrä keskustaa kohti suunnattuja isoja spotteja katossa) oikein kutsuu kuvittelemaan, minkälaista olisi maata ison salin keskellä pöydällä jos spottivalot olisikin korvattu ämyreillä! Kartio ja tuollainen vanha valokupoli kun näyttää vähän samalta. Kyllä siinä kelpaisi altistaa itseään vaikka mille!

Altisteista puheen ollen sain tässä joku aika sitten treidinä Awenyddin Anwwnin kasettina, ja olen nyt saanut vihdoin kuunneltua sitä asianmukaisen rauhallisissa oloissa. On kova. Sisäavaruuden tutkiskelua druidi- tai bardijuttujen pohjalta. Vimmaista sähköistä oskillointia ja melko eläimellistä hengitykseen pohjautuvaa "vokaalia". Välillä todella painostavaa orgaanista rytmiä, joka kuulostaa suunnilleen siltä kuin jotain isoa paljetta rankaistaisiin. Saattaa se olla joku rumpukin. Hienoja tunnelmia ja hyvin kasattu hieman erilainen ja omaleimainen voimaelektroniikkamatka. Sen verran hyvä ja vaikuttava, että kinusin heti lisää kaikkea muutakin.

FreakAnimalFinland

Huh huh mikä noise tykittely oli eilen! Illan aikana tuli nähtyä muutama paras harsh noise keikka useiden vuosien ajalta. Oikein selvin päin, jokusen ykköskaljan maustamalla tarkalla mielellä seurattuna, vittu kun Moozzhead lähti tykittämään niin siinä ei sinänsä asialliset Atrophist ja Amek-Maj (joka veti soolona kun YANAn toinen puolisko oli kipeänä) pärjänneet kun Moozz veti niin hullua settiä missä parin minsan "lämmittelyn" jälkeen oli vaan elektronista pedaali-harshnoisea sellaisella voimalla että oikein ilahdutti! ACL veti aika pitkälti saman setin kuin helsingissä, mutta hki oli intensiivisempi, vaikka nyt oli enemmän volaa. JHS taas räjäytti pankin rimpuilemalla kunnon harsh noisea. Ihan maailmanluokan setti, missä mies sätkyi ja riehui mutta se liittyi noise tekemisee poukkoilevana äänenä. Rouheaa ja vallin sijaan selkeästi ryöpsähtelevä meininki. Oikein hirvitti mitenhän Impakt tämän jälkeen pystyy edes vetämään harsh noiset, mutta hymy huulella, oikein bilenoise setit, 25 minsaa hervotonta tulitusta. Stinkfingerin romulla täytetty kurkkupurkki on kyllä tongittu perusteellisesti! PA on minusta aika lailla ideaali. Volumea piisaa hyvin ja kaappien koot jopa ideaalit. Aiemminkin maininnut että monesti klubikeikoilla ärsyttää liika subbaripitoituus. Täällä noiset pääsee oikeuksiinsa just hyvällä soundilla. Toki hieman riippuen miten kaukaa kuuntelee.

Tänäänkin luvassa noisea, mutta sen päälle myös kylmempää industrial soundia.
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

Heavy Metal Juho

Sielhän on vaikka mitä kovaa ulkomaan juttua mut kyl vaan Moozzheadin ja Impaktin missaaminen on se ku hieman harmittaa. Näiden näkemiseen tosin varmaankin tulee vielä tilaisuuksia tai parempi olis.

Commander15

Semmosta raporttia on kuulunut Turusta, että FOMO on todellisuutta heh! Hyvä HWF ja onnittelut vielä Perttu Häkkisen Säätiön apurahasta. Homma toimii!

HWF-artisti JSH on meikän silmissä nostanut profiiliaan viime aikoina. Kunnon militanttia steitmenttia tippuu, eikä mitään sovittelevaa hyssyttelyä! Tuottamansa ääni on kunnon no-nonsense harsh noisea. HINGST on viehättänyt kunnon röpöisellä ja viimeistelemättömällä, kassusaturoidulla Troniks-paahdollaan ja JSH:n uusin cd kuulostaa saastaiselta ja eeppiseltä. Ei tosiaan mitään sovitettua "vuoden noisea", heh!

DBL

Quote from: Commander15 on August 10, 2024, 01:56:16 PMHWF-artisti JSH on meikän silmissä nostanut profiiliaan viime aikoina. Kunnon militanttia steitmenttia tippuu, eikä mitään sovittelevaa hyssyttelyä!
Steitmentit kiinnostaa, jos ois jotain linkkiä tai lainausta laittaa. Melujaan en oo vielä kuunnellut kai ollenkaan, mutta SI:n Ominous Recordings-haastiksen lukemisen myötä on kyllä ollut tarkoitus tutustua.

piisti

#700
Quote from: piisti on August 11, 2024, 03:42:34 AMLinkeistä alkuun. En montaa puhelimen kameraa nähnyt ojossa. Ehkäpä oletus, et tapahtuma tallentuu niinkuin vuosi sittenki. Ja jos SI mestoilla niin ei ees kantsi ku tulee järkevä kooste
 Perjantaina aamulla YANA kykenemätön vetää. Oliskohan ollu ylikuntoo parin päivän treenaamisesta tai jotain. Järjestäjä kysy sooloo? Kiitti!
 Autossa paikoin epärealistinen fiilis vain ja ainoastaan kehossani mylläävistä basilli-virus-parasiitti johdannaisista. Hyvinkin satunnaisvaltaisesta lääkitsemisestä huolimatta viel samoil silmin Daily Newsiin aamupalalle. Ja se alko olee sit siinä.
 Atrophist-Janne kysy vierailemaan ku astu sisään. Varaukseton kyllä. Sami oli tehnyt mulle Osloon videon, joka tikulla messii. On toi todella selkee ja siisti tila. Pentti viel mikittämäs...
 Illan kulku kelattu ja sit viel kaikki muu hoidetaan. Älyttömän mukavaa jengii ja uijui mitä keikkoi.kiits

FreakAnimalFinland

Aamupäivä meni turkua kierrellessä. Alfasta löytyi pari kasari alun sarjis zineä. Aina jotenkin lämmittää kun kätösessä joku 80-luvun alun sivusta nidottu kopioläjä tms jossa Nalle Virolainen, PA Manninen jne jne.   Turun Sarjakuvakaupasta yks ysäri alun sarjisalbumi.

Sammakosta tuli mukaan Särö lehden uusin numero joka vaikutti kiinnostavalta. Nykyään ei ole enää yhtään kulttuurilehteä kestotilauksesa, mutta irtonumerot tulee napsittua talteen kun mahdollisuus.

Automatka kohti keikkapaikkaa ja liikennevaloista lähtiessä jysähtää... voi vittu, ei auta kuin soitella hinaus kun vaihdelaatikko kyrvähti. Voi sanoa että kevyehkö vitutus olla toisella puolella suomea ilman mahiksia korjata mitään, mutta toisaalta, niin hyvät noisefestit menossa että totesin hinurille että auton vois jättää laustausetäisyydelle keikkapaikasta että saa romut vielä pois ja katsellaan sitten myöhemmin jatkoa..

Keikat oli kyllä rautaista meininkiä! Jos perjantai oli harsh noisen ilotulitusta, kyllä sitä riitti myös lauantaille. Pääpaino oli synkemmällä elektroniikalla ja harmaammilla sävyillä. Tarkempaa rapsaa tehtävä myöhemmin, mutta nyt kuullut jo että nauhoitukset onnistui hyvin ja silmä & korvakuulolta tilanne vaikutti että kaikilla oli tilanne hallussa lavalla ja Pain Appendix saattoi olla se hurjin veto, missä taas kerran joutuu toistamaan tilan & soundin ylivoimaisuuden. Jos vertaa vuoden takaisiin Pain Appendix vetoihin, jotka oli hyviä, niin tässä on ilmeisesti kertynyt sekä livekokemusta että nyt miljöö/soundi etu teki PA keikasta aivan vitun hyvän! Kun artisti oli aloittamassa keikkaa, kävin kysyin aikooko soittaa lattiatasossa lavan edessä. Oli ihan varma että näin tekee, mutta hetken päästä pähkäili asiaa uudestaan. Toki yleisön seassa soitossa omat puolensa, mutta kun liki satapäinen lössi katsomassa, minusta tuntuu hieman nihkeältä että 10 näkee ja muilla ei mitään mahdollisuutta. Ts. Kamojen siirto lavalle ja itselleni kelpasi hyvin että on valaistus + näköyhteys mitä siellä hierotaan. Yleisö sai kyllä festin aktiivisimmat ihokontaktit setin aikana.

Anenzephalia toki sellaisia iki-suosikkeja että matskua katsoo hieman fanilinssien suodattamana. Vaikka uusi kama on hieman erilaista ja syntikkavetoisempaa, omaleimainen fiilis on aivan uniikki. Suomessa harvoin nähdään tälläistä euro heavy electronics old schoolin tapaa tehdä keikkoja. Noin kolmen vartin setti staattisesti vellovaa raskasta ja synkkää soundia voi olla 10 minsan noise rypistyksiin tottuneille kova pala, mutta itselleni kelpasi todella hyvin!
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

Manhog_84

Anenzephalia oli paljon parempi kuin Mannheimissa 2017 Tesco-festivaalilla. Silloin setti oli meluisampi eikä jäänyt mieleen mitenkään erityisesti. Nyt kylmää industrial synamattoa ja päälle lausuttuja julistuksia olisi kuunnellut pidempääkin. Jotain 45min taisi olla mutta meni todella nopeasti. Moolokin tytär hoiti myös osan vokaaleista ja toi niihin hieman variaatiota. Hoiti muutenkin osansa vakuuttavasti.

Lauantain aloittanut tuntemattomuus, Truth Comission, kuulosti myös helvetin hyvältä industrial ambientilta. Rohkeasti vedetty esim. puolessa välissä äkillinen musat seis ja taustakassun vaihto tapahtui täysin hallitusti eikä tuntunut siltä että jotain meni yhtäkkiä pieleen. Hevosnaamarien takaa paha sanoa ketä siellä lavalla hääräsi thereminin yms. kanssa mutta positiivinen yllätys.

Myös Pain Appendix edusti positiivista yllätys -osastoa. Levyltä vaikuttanut asialliselta, mutta on tuntunut että siitä puuttuu jokin oma juttu joka saisi paremmin kiinnostumaan. Livenä BU-vaikutteet tuntuivat välillä tulevan hyvällä tavalla esiin ja ihan vitun intensiivinen keikka alusta lähtien, joka kasvoi vähitellen kunnon myllytykseksi ja huutamiseksi.

Stinkfingerillä vihlovat ujellukset leikkasivat raskaampaa vyörytystä ja lähti muutaman minuutin jälkeen todella maukkaasti eteenpäin. Impakt taas alusta lähtien täysillä vedettyä kaahausta. Pain Nail yllättävän crunchya melua levyihin verrattuna. Jotain pieniä teknisiä ongelmia kun ACL:n vokaalit eivät oikein kuuluneet ja Day of the Antlerilla videotykki sanoi itsensä irti, mutta eivät ne mielestäni keikkoja pilanneet. Kiitos taas melusyndikaatille vitun kovien festien järkkäämisestä!

MT

Lievästi takki tyhjänä viikonlopulta. Harsh Ways Syndicate tekee niin mieletöntä kulttuurityötä, eka HW-festari oli jo sinällään hyvä, mutta kyllähän tämä löi ihan kaiken laudalta. Parhaita festareita ikinä.

Athropist on tullut nähtyä muutaman kerran, sama vakaa linja jatkuu. Setissä on nousuja ja laskuja, ja ovat aina päätyneet nousujohdanteisina, Amek-Majn pieni taustatuli oli hyvä lisä settiin. Amek-Majn setistä en ottanut selvää mitenpäin se ois pitänyt mennä, kaahattiin todella keinuvalla veneellä. Välillä tuntui että setti meni jotenkin munilleen kunnes yhtäkkiä tärähtää kovat harsh mögät pihalle. Jokatapauksessa toimiva! Moozzheadin kohdalla ei sinänsä kenellekkään pitäis tulla mieleen etteikö se ois ihan helvetin hyvä, ja sitä myös oli. Aivan armotonta noiserökitystä, ei suurempia maneereita vaan puhtaasti annettiin noisen puhua puolestaan. Suvereeni suoritus, noisemitalin arvoinen, mies on mestari alallaan. Taustavideo erittäin silmää hivelevä! ANTIchildLeaguen oon onnistunut missaamaan monesti, mutta nyt osui kohdalle. Keikassa oli omat juttunsa, vokaalit oli konservatiivisella voluumilla, mutta silti iski todella kovaa. Industrialkulttuurille tyypillinen teatraalisuus, jota näkee aika harvoin loppuunsa nykyään, lunasti paikkansa. Tunnelma oli todella tiheä ja otteessaan pitävä, erittäin luja setti tähän väliin, koska JSH pommitti sellasta ateellista harsh noisea että heikompaa hirvitti! Tausta HC-bändeistä ei tullut yllätyksenä, ja lavalla tampattiin koko rahan edestä. Ei pelkkää maneeria vaan myös luja noisemyllytys oli myös päällä. Setin puolessa välissä saatiin vahvari päälle joka toi vaan lisää vettä myllyyn ja loppuosa setistä meni täysillä kierroksilla. Harvemmin omista keikoista jaksaa kirjoitella sen kummempia, mutta sattui sen verran nautinnollinen veto että oli helvetin hauska soitella. Porukka todellisen noisepsykoosin villitsemänä villitsi itseäkin sitten bilettämään koko rahan edestä. Erittäin onnistunut veto, kiitokset yhtiökumppanille!

Lauantaina tuli haahuiltua pitkin kyliä ja kuunneltua vanhempien skeneministerien muisteloita hampurilaista natustaessa. Keikkapaikalla olikin jo hieman enemmän porukkaa kun perjantaina. The Truth Comission aloitti päivän todella visuaalisesti hämmentävällä (hyvällä tapaa) ja äänellisesti toimivalla setillä. Theremin mylvi tuotantoeläimen lailla ja taustat istui hyvin. Peltipurkki kolisi vähän itsekseen, ehkä sen oli tarkoituskin? Jokatapauksessa, lisää vaan tätä. Stinkfinger setti vedettiin todella spontaanin ja improvisoivan hengen vallitessa, elinen Impakt setti oli vetänyt pussit niin tyhjäksi että vähän mietitytti onko mitään annettavaa enää. Korkeinta taajuuksia sitten oli annettavana. The Day of the Antlerin keikkaa olin jo etukäteen kovasti odotellut. Jördrok CD ja sitä edeltänyt Veri Tuli Kuolema kasetti on todella väkeviä teoksia. Setti koostui tarkasta äänen rakentelusta, joka oli yllättävän "noisea", ehkä omissa odotuksissa oli jotain industrialimpaa, mutta tämähän oli helvetin hyvä. Oli nautinnollista kuunnella miten eri kerroksia kaiveltiin, korostettiin, feidattiin. Pienetkin tekstuurit pääsi oikeuksiinsa, ja miehen kurttuostainen namikan vääntö passasi tunnelmaan. Pain Appendix tuli nähtyä aiempana viikonloppuna Oulussa, missä mies vähä valitteli eri puutteita ja jääneitä juttuja setistään. Mutta nyt Helsingissä ne palaset oli vahvana läsnä ja oli aivan mielettömän hieno veto. Aiemmat kommentit kuittaa omia fiiliksiä paljon, luja volume, paljon kerroksia, intensiteettiä ja varmuutta. Ei voi kun nauttia. Bonuksena kun PA törmäili yleisöön ja pyöriskeli seassa, yhtäkkiä sivuummalla miekkosen vaimo alkoi myös myllyttää pahaa-aavistamattomia noiseukkoja nippuun! Nautin! Pain Nail on tullut nähtyä muutaman kerran aiemminkin, mitä intensiteettiin ja lavakarismaan tulee niin sitä kyllä duon toiselta osapuolelta löytyy. Kaulasuonet pullistellen vokaaleita huudetaan ja silmissä on sellainen palo ettei tulis mieleen alkaa jotain temppuilemaan. Monet jätkät koittaa olla intensiivisiä ja kuumottavia, mutta tässä se on sitä ihan oikeasti. Soundillisesti edessä toki aavistuksen pakkaantuneemman kuuloista, ehkä peremmällä olisi auennut vielä paremmin, mutta piti olla kyttäämässä lähietäisyydeltä. Anenzephalian keikkaa kohtaan oli henkilökohtaisesti ladattu todella suuret odotukset. Keikan alkua odotellessa tuli juteltua että onkohan ne liian epärealistiset. Kaikki osottautui vääräksi, hyytävä industrial myrskytuuli puhalsi läpi keikkapaikan ja mitä lavakarismaan tulee, se tuntuu kulkevan suvussa. Taustat pulssasivat ja eritoten tyttären vokaalit sai ihan kananlihalle. Pienillä eleillä "vain puhekovaalit" sai aivan erilaista painoarvoa ja merkitystä, ja siis tuo klassikkosoundi se on vaan niin täydellinen. Keikka ajoi aika merkillisiin olotiloihin, ja sen loputtua oli sellanen tunnemyrsky päällä että huh! Piti lähteä pihalle vesisateeseen ja salamointiin viilentymään, että sai taas ajatuksen kulkemaan normaalilla tapaa.

Nostan hattua joka päivä Harsh Ways Syndicatelle, täydet pinnat järjestelyistä, soundeista ja tunnelmasta. Noise/industrialkulttuuria parhammillaan, juuri näin se pitää tehdä.

RURAL RESISTANCE

Harsh Ways vitun Syndicate! Anteeksi kun kiroilin... Mutta kyllä nyt kuulijoita hemmotellaan niin, ettei meinaa muistaakaan millaista kuivaa kauttaa elettiin vuosikaudet mielenkiintoisien keikkojen suhteen.

Tuli ajettua yötä myöten kotiinpäin salamoiden leiskuessa ja sumun seassa useita tunteja, joten takki on aika tyhjä, mutta pakko laittaa kuitenkin innostuspäissään lyhyesti fiiliksiä eilisestä tuoreeltaan. Perjantaina en siis päässyt paikalle, joten havainnot koskevat lauantaita.

TRUTH COMMISSIONilla oli käytössään reilusti lupaavia elementtejä. Eka biisi toimi hyvin, kun maltettiin soittaa tarpeeksi vähän ja säilytettiin jännite hienosti. Juuri kun junnaus meinasi alkaa puuduttaa, tuotiin jotain pientä uutta ääntä mukaan. Jäi vähän hämäräksi oliko hevosnaamarihomman tarkoitus olla häiritsevää vai hauskaa kuvastoa, ainakin leikkeleiden syöminen aiheutti pientä tyrskähtelyä. Tokassa biisissä tuntui, että shaker-boxi ei kuulostanut oikein miltään ja theremin oli tavallaan komea, mutta aika nopeasti kuultu äänilähteenä. Luulen kuitenkin, että näistä jutuista saa jalostettua oikein mainiota materiaalia jatkossa.

STINKFINGER oli viiltävää sähinää, eli kuten todettu, pääasiassa vähän korkeampia taajuuksia ilman bassoista muhkeutta. Tämä oli sellaista riipimistä ettei ollut ihan oma kuppi teetä, mutta toisaalta kompaktin mittainen keikka tuli seurattua kyllä mielenkiinnolla eli ei sikäli valittamista. Teeskentelemätöntä myllytystä. Outronauha oli rasvaisen ja leikkisän tematiikan mukainen.

THE DAY OF THE ANTLER kertoi vetäneensä pitkälti saman setin kuin keväällä Tampereella, mutta tilalle vaihdettu toimiva lähdeäänikasetti ja tykimpi PA tekivät loppujen lopuksi keikasta sopivasti erilaisen. Saundiin ruuvattiin jatkuvasti pientä eloa ja artisti oli tiskin takana hyvin keskittynyt ja vähäeleinen. Kuulosti jälleen oikein hyvältä.

PAIN APPENDIXin molempia täyspitkiä on tullut kuunneltua paljon ja keikka oli varsin odotettu. Liikkeelle lähdettiin rauhallisesti pahaenteisellä atmosfäärillä, joka yltyi varsin monisyiseksi meluksi ja lavapresenssiltään negative hardcore -tyylisuunnan mieleen tuovaksi touhuksi. Pieni fyysisyys piristi mukavasti päivän pitkän seisoskelurupeaman keskellä. Todella vakuuttava ja vahva keikka.

PAIN NAIL oli tietysti kova ja varsin visuaalinen elämys taustavideoineen ja symbolein koristeltuine kankaineen. Saundi ei ollut ihan niin erotteleva kuin viimeisimmillä levyillä, mutta ruttoisemman harson seasta sai kyllä selvää monista pistemäisemmistä yksityiskohdista. Särötetyn symbaalin pulssi ja erityisesti viimeisen biisin houreinen vallimaisempi myrsky olivat varsin tehokkaita. Olen fani.

ANENZEPHALIA mietitytti etukäteen, sillä matsku ei ollut juurikaan tuttua ja odotettavissa oli pitkän päivän päätteeksi vielä melko pitkä keikka. Tunnelma imaisi kuitenkin mukaansa ihan täysillä! Molochin ja erityisesti hänen tyttärensä vangitseva esiintyminen kantoivat keikkaa upeasti. Vokaaleita oli paljon ja lyriikoista sai hyvin selvää lennosta biisejä ennalta tuntematta. Lisäksi taustavideo sitoi kolkot teemat vahvasti tähän päivään. Tätä kirjoittaessa huomaa suorastaan kaipaavansa keikan tiheää ja erityislaatuista tunnelmaa.

Kiitos iltamat mahdollistaneille jätkille sekä esiintyjille! Arvostan syvästi.