ROMUN HUUTO - Joensuu
Quantus oli perunut keikan ja tilalle Edge Of Decay. Miehet paiskoi romuja särän läpi ja Olli huuteli mikrofoniin feedback & paiske juttujen oheen. Välillä jotain laitteita irtosi piuhoista ja kuultiin enemmän akuistisena kuin PA:n kautta. Ei kovin kummoisia ongelma ja lähinnä kyse siitä että noin isoilla objekteilla räimiminen tulee väistämättä PA:n yli, joka aiheuttaa hieman irtonaisuutta soundissa. Eli se efektoidun ja kuivan soundin ero. Silti asiallisesti meni!
Pyhä Sähkö oli ensimmäisellä keikalla. Alkupuolella industrial kolaus muodosti selkeän rytmin ja MS-20 mini oskilloi, lopussa tuli mieleen aika paljon Nostoväki, sillä synan hurinan päälle vedettiin hyvin sellaisia ohuita romun vinkaisuja ja kirskeitä joita Nostoväen keikoilla ollut todella paljon. Vokaalit oli todella taka-alalla miksauksessa, mutta mielestäni ei varsinaisesti haitannut. Vaikea sanoa oliko näin tarkoitus olla, ettei vokaaleista saanut selvää, mutta sieltä pystyi "aistimaan" taustalla olevan puheen jonkin sortin tekstuurina. Oikeastaan melko lyhyt keikka jossa vain kourallinen elementtejä käytössä. Ms-20 lienee suosikki syna, ja metalli romut varmasti suosikki äänilähde, ehkä niiden yleisyys pistää haastetta miten projekti saa enemmän omaa ilmettä? Oikeastaan se alkupuolen simppeli kolahdusrytmin siivittämä hurina tuntui parhaimmalta, wanhan kunnon synkän industrial noisen vibat ilmassa.
Nikama oli viikko sitten ok, mutta teknisesti paljon parantamisen varaa. Mitä lie tapahtunut viikossa, mutta nyt keikka oli oikeasti todella kova!! Volumet liukui kohdilleen nopeasti ja parin kontaktimikin ja objektin avulla tuli kovaa soiva monipuolinen harsh noise raasto, missä on sekä terävät diskantit että hienosti muljahtelevaa basso jyrähtelyä. Ei juurikaan mitään haparoivaa kokeilua. Ihan pientä säätöä loppuhuipennuksen rääkäisyjen ohella. Tämän tyyppisiä juttuja jos saisi kunnolla nauhoitettua, olisi ihan hyvä duunata jo kassujulkaisu. Joskus viime vuonna minulle tuli kysely että pitäisi saada jonnekin iltamiin noise artisti spekseillä "nainen & punk -tyyppinen eetos". Totesin silloin että Nikama varmaan sitten ainoa, ja kannattaa kysellä. Liekö tapahtumasta mitään tullut? Tämän keikan jälkeen voisi suositella noise keikoille yleisesti ottaen.
Kuullut monta juttua P.E.Packain keikoista, mutta ekaa kertaa pääsi katsomaan. Pöydällä basso ja laitteita. Pitkälti jousella soitettuja drone soundeja, jopa melodisia kuvioita, looperilla kerrostettuna ja ylimääräisistä vaijereista/kielistä aavemaisempia soundeja. Hieman perkussiivisia elementtejä ja lisäksi efektoitua laulua. Musikaalinen, mutta ei liian "musiikkia", suhteessa muihin esiintyjiin. Sopi hyvin noisen sekaan. Olin jo alkuillasta sopinut että pitäisi vihdoin näitä kassuja ottaa läjä ja kävin vielä muistuttamassa että ei pidä pakata myyntipöytää läjään liian äkkiä... mutta asia tuli mieleen vasta myöhemmin yöllä.. No uskoisin että postitse saa!
Viimeksi kun näin Keräsen keikan, oli hieman sellainen fiilis että ei oikein nyt lähde. Mies ollut sen verran kova tekijä että jotenkin päämäärätön syna kotkotus soundi sillä keikalla tuntui rimanalitukselta. Nyt keikka taas oli sitä tutumpaa tasoa! Eli Keräsellä pöytä täynnä erilaisia pedaaleita, pikkunen kajari, pikkuinen mikitetty peltilevy, intensiteetiltään kasvavaa sähköisen kuuloista hektistä soundia. Kokoajan tapahtuu pulputus, piippaus ja rutina tekstuurissa, vaikka ääni pysyttäytyy tietynlaisena massana. Jossain vaiheessa kajari kärähti rikki ja keränen paiskasi sen lattialle säpäleiksi ja jatkoi settiä ilman. Keräsen tälläisen kaman voi asettaa aika lähelle Moozzheadin meininkejä. Tietyllä tavalla myös Impakt on hieman samaan suuntaan. Estetiikkana toki kauluspaitaa ja penkillä istumista, mutta hauskalla tavalla myös penkillä istumisen voi tehdä aktiivisesti! Ei flegmaattista kyhjötystä, vaan kokoajan aktiivinen touhu. Jotenkin tuntuu että Keränen pitkään operoinut sellaisten "tavallisten noise keikkojen ulkopuolella". Toki samaa voi sanoa omistakin keikoista. Olisi cool nähdä Kerästä useammin jossain arkisemmissakin noise iltamissa!
Illan viimeisenä Umpio jonka setti oli pitkälti hyönteiselektroniikka henkistä taustalla pörräävää pulputusta ja keskiäänisen kuivahkoja kolauksia romuläjästä. Loppua kohti alkoi nousemaan elektroniikan volume, sekä romujen särön määrä. Ennenkin sanonut, mutta tuntui että se lämmittely osuus saisi olla kompaktimpi ja loppukliimaksi pidempi, heh! Nyt juuri kun alkoi tulla "jes! nyt lähtee!", ei kestänyt kuin jokunen pään nyökyttely ja setti ohi. On selvää ettei Keräsen nonstop iloittelun jälkeen ehkä kannata tehdä toista nonstop noise tulitusta perään, vaikka artisteilla on hyvin erilainen soundi, mutta... kaipasin silti lisää tulitusta, heh!
Soundit toimi, porukkaa oli todella hyvin. Veikkaan että alettiin olla jo lähempänä 50? Jos merkittävää kasvua luvassa, järkkärit joutuu kohta miettimään isompaa paikkaa! Myös sukupuolijakauma alkoi olla liki 50/50 vai olenko väärässä? Aivan helkkaristi mimmejä paikalla, myös kauempaa varta vasten tulleita. Kun keikat oli ohi, siirtyminen lähimpään baariin ja olutta kitusiin.