YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

[FreakAnimalFinland]

Excuse for the international members, but as so many have talked over the years about necessity of Finnish language noise discussion and that this forum has large amounts of Finn people, this is one topic where discussion happens in Finnish. If discussion demands it, it may spin into related topics started in english. Several people just can't express themselves fluently in english and some other places where this type of discussion could be done, is controlled by noise haters.

So in other words..

yes, I would suspect that one topic in the style of "noisen tenhovoima" (haha) would not hurt. People who want to check what's being discussed, can probably easily use translator to translate things if it feels important.

Ha! It would indeed be nice little topic have here, instead of that other forum...

Second both these haha!

Yleinen noisekeskustelu suomeksi. Samat säännöt kuin foorumilla yleensä, eli kaikessa lyhykäisyydessään: Enemmän noisea, vähemmän draamaa.

[FreakAnimalFinland]

Aamutuimaan kahvin kanssa piti pistää illalla kuunneltu "Ne" Antologia 2xCDR soimaan. Kasattu 4 eri ysäri alun kokoelmakasettien sisällöstä ja Merzbow vääntää niin oksat pois noisea että piti aamulla pyöräyttää 10 minsan setti vielä pari kertaa uudestaan.
Kokoelmaa yleensä ja Merzbowta kuunnellessa tuli äkkiä sellainen fiilis, että nykyisiä, tai sanotaan nyt 2000 luvun subgenre noiseen verrattuna, jos joku saa nyt vaikka perus HNW tai jotain heavy electronicsia kuunnellessa ajatuksen perustaa oma projekti että "vois tehdä tälläistä". Mahdollisuudet että voi ja tulee juuri sellaista on mahdollisuuksien rajoissa, ellei jopa todennäköistä. Jopa sellainen tämän hetken "teenpäs rikkinäistä kassu noisea" voi tuottaa aika laittaa just sitä. Sen sijaan tämän kokoelman Merzbow soimassa ja ajatus että vois tehdä tälläistä, ja todennäköisyys että onnistuisi on suurinpiirtein 0%. Koko kokoelma itsessään oikein huokuu persoonallisuutta ja jokaisen tekijän omaa näkemystä mikä voisi olla noisea. Helvetin hyvä, vaikka varsinaiselta HARSH NOISE elementiltään voi jäädä nykymyllytyksen jalkoihin! Paitsi tietysti Masami, joka nokittaa sellaisen tason että biisi on ihan Noisembryo tason tykittelyä mihin harva pystyy!

[Commander15]

Japani-noise on kyllä jäänyt todella hävettävän vähälle kuuntelulle, jotain Merzbowta en ole tainnut kuulla edes yhtä kokonaista pitkäsoitollista...

Ehkä tässä on itselläni vähän samanlainen "monoliitti"-ilmiö kuin jazzin kanssa oli, että on vaikea lähestyä koko aihetta, kun diskografiat on niin laajat joka artistilla, että ajatuskin aloittamisesta tuntuu jotenkin uuvuttavalta urakalta! Pitäis vain ottaa itteään niskasta kiinni ja aloittaa tosissaan näiden japsinimien kuuntelu.

[FreakAnimalFinland]

Sellainen yleissivistyksellinen, mutta kaikin puolin luunkova aloituspaketti voisi olla merzbow noisembryo/noise matrix 2cd. Jos fyysistä halajaa, tulossa jossain vaiheessa uudestaan myyntiin. Netin kautta pääsee tietysti helposti käsiksi ja oma ikisuosikki merzbow tietysti:

[V.T.R]

Japani-noise on kyllä jäänyt todella hävettävän vähälle kuuntelulle, jotain Merzbowta en ole tainnut kuulla edes yhtä kokonaista pitkäsoitollista...

...Pitäis vain ottaa itteään niskasta kiinni ja aloittaa tosissaan näiden japsinimien kuuntelu.

Nykyään tulee niin paljon uusintajulkaisuja, että klassikoita on aika helppo haalia hyllyyn. Merzbowinkin kanssa voi lähtä siitä, että aikalailla kaikki Relapsen uudelleen julkaisemat ysärilevyt on joko hyviä tai vitun hyviä. Urashima on laittanut pihalle melkein kaikki (mun mielestä) oleelliset Incapacitantsit, Masonnat, MSBR:t jne jotka löytyy yleensä myös bandcampista jos ei halua sokkona ostella. Youtuben harsh noise channel on kerännyt myös klassikot kuunneltavaksi tilinsä alle:

https://www.youtube.com/@harshnoisechannel7090/videos

Siitä vaan kuuntelu urakka käyntiin hehe!

Laitoin itsekkin tämän topikin inspiroimana Merzbowit soimaan. Relapsen julkaisema Tauromachine pauhaa stereoissa. Ei mitään äärimmäisen harshia kamaa, mutta hyvää psykedelia pulputusta, säksätystä ja lorinaa.

[Commander15]

Pitääpä ottaa Merzbow kuunteluun tällä viikolla, kun loma loppuu ja paremmat noisen fiilistely ajat koittavat hehe

Kuuntelen autossa Kjostadin Music For Organic Performance cd:tä, joka on varmaan kuunnelluin noiselevy tänä vuonna tässä taloudessa. Briljantti levy. Todella rikasta, mielenkiintoista ääntä ja yleistunnelma on varsin evokatiivinen. Tyylitajuisesti käsiteltyä ääntä, ei mene päättömäksi efektipornoksi, vaan äänilähteet säilyttävät perimmäisen olemuksensa. Tilantuntu on tässä vahvasti läsnä, huomaa hienosti että kappaleet on kasattu kenttä-äänityksistä. Kaiut ja tilat kuulostavat "luonnolliselta" ja mehukkailta, jos vertailukohdaksi otetaan jokin digireverbillä silattu linjaäänitys. Tämä pukee hienosti konkreettista ääntä, jota käsitellään fyysisesti.

Tämä spatiaalinen ulottuvuus noisessa on mielenkiintoinen aihe, josta sopisi keskustella enemmänkin!

[Decrepitude]

Tämä spatiaalinen ulottuvuus noisessa on mielenkiintoinen aihe, josta sopisi keskustella enemmänkin!

Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe. Aloittaessa itse tekemisen sain jotenkin sellaisen kuvan, että treenis/liveäänitykset on se juttu mutta nykyään on semmoinen fiilis, että nimenomaan näiden yhdistelmä on se millä saa hyvin voimaa ja syvyyttä jos vaan jaksaa kaivaa ja ottaa huomioon molempien vahvuudet. Yleisesti kyllä hyvin sidonnainen myös siihen minkä tyyppistä kamaa tekee.

[FreakAnimalFinland]

Missähän siitä oli puhetta, voisiko olla s&w foorumi, missä joku taho ilmoitti inhokikseen nykyinen "artspeak" artisti bioissa ja julkaisujen kuvailuissa. Just jotain artisti infoa luin jossa oli sellaiset investigation of spatial movement läpät että hirvitti...

Oikein makkaraa syövän hikisen noisejätkän kielellä, homman nimi lienee tilan tuntu äänessä, josta taitaa foorumilla olla englanniksi topic jossain.

Itse ole sekä tilan, tilattomuuden että jonkun kuviitteellisen ääritilan ystävä. Joskus on hieno kun voit oikeasti aistia huoneen ja tapahtumien mittasuhteet tai välimatkat, mutta välillä se tekee noisesta hienon kun yhdistyy eri tilojen bizarro maailma, mitä ei ole "oikeasti olemassa". Vrt modernin taidemusiikin tympeys kun on käsillä hienoin akustiikka ja tila, jopa käsinkosketeltava kolmiulotteisuus ynnä muu, MUTTA mitä ilmeisemmin jopa kollektiivisesti sitova sääntö että näin ON OLTAVA. Ja liekö olemassa montaa sen alan levyä, jossa tilaan tunkeutuisi jotain äärimmäisen epäluonnollista ja mielipuolista? Jos 3 ulotteisen tilan ulkopuolelta rönsyääkin kaapelia pitki H.ö.H. henkinen pausenäppäin harsh burst?! Joka ei liity enää havaittuun tilaan vaan rikkoo sen kuin... inhottava melu!

[Commander15]

Tollanen bizarro-äänimaisema on kyllä onnustuessaan todella hieno. HÖHin kassuja kuunnellessa on tullut mieleen sellanen ajatus, että kuuntelisi eräänlaista synteettistä kenttä-äänitystä paikasta tai ulottuvuudesta joka sijaitsee jossain radiotaajuuksien ja nauhahäiriöiden välissä. Hienoa tavaraa!

Testicle Hazardin "Python..." on erittäin mielenkiintoinen albumi tuon tilan tunnun puolesta. Studiolive "oikeassa" studiossa, "oikeilla" vehkeillä ihan teknikon kanssa äänitettynä. Siinä äänimaisemassa on jotenkin läsnä härski kahden maailman kohtaaminen: itse tilaääni voisi sopia perinteiselle taidemusiikkiäänitteelle tai johonkin free impro / jazz kolisteluun, mutta tilan täyttääkin kunnon värikäs harsh noise. Johtuneeko juuri tuosta äänellisestä aspektista, mutta Pythonia kuunnellessa tulee jostain kohdista erittäin vahvat free impro ja -jazz vibat.

[FreakAnimalFinland]

Se oli yksi ehdottomia syitä miksi levy teki mieli julkaista. Tuota ennen oli se ihan rehellinen live levy, jonka soundikin oli sen ajan tekniikan tallentama live. Hyvä, mutta ei niin ajaton kuin Python, jossa ei musassa tai tallennustekniikassa ole mitään tiettyä "aikakautta", vaan nimenomaan vain se tila ja touhu. Jo siihen aikaan taisi olla useampi jotka totesivat että oppipojista tuli mestareita, hehe... viitaten tietysti siihen että suhteellisen ilmiselvä japanin harsh noise duo ikävä kyllä oli etenemässä selvästi laskevalla käyrällä, kun taas Testicle Hazard itsensä lisäksi oikein tarkoituksella nokitti genre standardeja.

Tämä TH levy ehkä jäi siinä harsh noisen aallonpohjassa hieman liian vähälle huomiolle? Kuten esimerkiksi monista WCN podcasteistä tulee ilmi, n. 2012 vuotta pidetään usein aikakautena jolloin CD formaatti oli ajettu alas ja käytännössä iso osa USA noiselafkoista oli pistämässä ainakin väliaikaisesti lappua luukulle. USA distrot piti lopetus alennuksia kilpaa. Toki euroopassa CD mihinkään hävinnyt ja Suomessakin ilmesty aivan holtiton määrä jos jonkinlaista noise CD:tä, mutta noisen historia monesti kirjoitetaan USA/Japani perspektiivistä joten..   Mutta, ei hätää. Levyähän saa edelleen. Ei niitä ihan tolkuttomasti ole, mutta hyvän noiselevyn kanssa ei aina tarvi hätäillä tai maksaa itseään kipeäksi. Mikä sen parempaa kuin levy joka ehtinyt todistaa että kestää aikaa!

[V.T.R]

Mökillä soinut tänään kahvin juonnin ohella C.C.C.C.:n Rocket shrine ja Noise Forest kokoelma. Eli vanhalla kunnon Japanilinjalla jatketaan. Rocket shrine kyllä loistava harsh kihinä ja kosminen huhuilu.

[piisti]

Wow! Tämähän topikki on lähtenyt lentoon. Hienoa! Japani hommat on itselleni ihan viime aikoihin asti pysyneet vieraina. Genreen kun tutustuin eka ahaa-elämys oli Sick Seed-Elephant Man-kasetti. Perdo Omnis kokoelma, vai pitäiskö kuvailla; kollaasi, herätteli tarpeen omalle kontakti mikille.

Se äänen määrä, ja ennen kaikkea laatu joka tästä maasta tällä hetkellä syntyy, ei todellakaan palvele tarvetta kurkistella menneisiin tahi muille maille. Uskon mielenkiinnon riittävän kyllä kunhan aika on. Julkaisuista framille on nostatettava yksi uunituore teos; Steel Corset- Body Belt CD! Tämä pääsi jotenkin yllättämään ja lyömään vyön alle!

[V.T.R]

Se äänen määrä, ja ennen kaikkea laatu joka tästä maasta tällä hetkellä syntyy, ei todellakaan palvele tarvetta kurkistella menneisiin tahi muille maille.

Tämä on kyllä täysin totta! Suomen nykyskene on erittäin voimissaan ja tänäkin vuonna tullut jo aivan helvetin paljon hyviä julkaisuja. Satatuhatta julkaisut kauttaaltaan pelkkää priimaa, mutta FA:n julkaisemat HÖH ja KSNK myös vuoden parhaimpia. Ja toki sun Amek-Maj CD on pyörinyt läpi monen monet kerrat :)

Mulle koko noisetouhut lähti käyntiin nimenomaan Japani artistien kautta niin ne hommat olleet mukana siitä asti ja muut kansainväliset touhut tullut tsekkailtua zinejen ansiosta. Mutta suomihommat nykyään sen verran voimissaan, että monet kestää vertailua ihan tunnustettuihin klassikkolevytyksiin yleisessä noise kaanonissa. Aina voi toki vertailla sitäkin kautta, että kuka teki ensin ja missä, mutta jos puhutaan pelkästä äänestä, niin taso on erittäin kova.

Nyky suomi hommista pakko hehkuttaa myös RMSS joka lähestyy hommia vielä omakustanne kassuilla joiden laatu senkun paranee joka julkaisulla. Pesee minun kirjoissa mennen tullet monet "isommille lafkoille" levyttävät muiden maiden artistitkin.

[Atrophist]

Missähän siitä oli puhetta, voisiko olla s&w foorumi, missä joku taho ilmoitti inhokikseen nykyinen "artspeak" artisti bioissa ja julkaisujen kuvailuissa. Just jotain artisti infoa luin jossa oli sellaiset investigation of spatial movement läpät että hirvitti...

Omissa puuhasteluissa tullut vastaan samanlaista tavaraa ja sellaista tuottavia yksilöitä toisinaan. Siinä joutuu tasapainoilemaan terveen skeptisyyden, ja toisaalta sen hyväksymisen välillä, että itse ei välttämättä aina tiedä tai ymmärrä kaikkea. Jokusen kerran olen koittanut käydä näitä juttuja läpi oikein ajatuksen kanssa, että onko tässä oikeasti jotain sellaista ilmaistu, jota ei voi sanoa yksinkertaisemmalla ja selkeämmältä kielellä. Ainakaan toistaiseksi ei ole mitään sen kummempia lamppuja päässä syttynyt.

Siinä mielessä rasittava ilmiö, että avantgarde ja "taidenoise" sinänsä on usein vähintäänkin konseptin osalta kiinnostavaa, usein ihan oikeasti toteutuksen osalta onnistunutta. Omasta mielestäni ainakin. Olen toisinaan jopa yrittänyt tuoda tätä maailmaa ja sitten hieman hikisempää ja rupisempaa ilmaisua sekä sen ystäviä lähemmäksi toisiaan. Mutta nykyinen laajempi, kahtiajakoa ja vastakkainasetteluja suosiva trendi tekee sen aika hankalaksi.

[piisti]

Olen toisinaan jopa yrittänyt tuoda tätä maailmaa ja sitten hieman hikisempää ja rupisempaa ilmaisua sekä sen ystäviä lähemmäksi toisiaan. Mutta nykyinen laajempi, kahtiajakoa ja vastakkainasetteluja suosiva trendi tekee sen aika hankalaksi.

Tää on havaittu...Hieman närästää, ettei Muka mahtuis samaan tilaan. Mut jossei jengi haluu laajentaa omaa käsitystään mistään, vaan elää omassa täydellisessä tietoisuudessaan, niin sille ei sit voi oikein mitään...Tää on vaan niiltä pois jotka ois valmiita ottaa vastaan kaikenlaista mahdollisesti kiintoisaa.