YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

[Manhog_84]

No olihan helvetin hauska viikonloppu Suomen johtavassa kulttuurikeskuksessa. Lauantai vei kahdesta päivästä voiton suvereenisti, mutta perjantaillekin mahtui kiinnostavaa kamaa.

Tähtisiemen oli konseptina Harsh Ways -henkeen sopiva yllätys, kun ei tullutkaan mitään lässyä avaruudessa leijailua vaan brutaaleja faktoja karjan- ja ihmisten silpomisesta by UFOt! Joesta nostetaan ruumista jolta puuttuu puolet naamasta ja videolla vakuutellaan että kyllä kyllä, UFOt ovat olleet asialla heh. Siisti modulaarisyna ja musiikki toimi alkuun myös todella hyvin, mutta keikka oli aaaaivan liian pitkä. Momentum meni 20min kohdalla ohi, mutta setti jatkui vielä tuplasti siitä. Ehdottomasti olisi pitänyt typistää 20 minuuttiin ja sellaisena olisi ollut mitä mainioin.

YANA oli ihan toimiva, mutta sen jälkeen tuli yllättävän monta hutia. Viime syksynä Gray Ritualissa Max Julian Eastmanin show meni vielä hauskana häröilynä illan loppuun, mutta Tantric Death oli pelkästään typerä. Suunsoittoa ja kaljan sylkemistä yleisöön. Slow Slow Loris oli väärässä paikassa. Kuuntelin etukäteen Bandcampista muutaman biisin ja totesin jo sen perusteella että jätettä. Keikan aikana suurin osa yleisöstäkin näytti viihtyvän paremmin oven ulkopuolella. Manifesto oli myös tylsä kuin mikä. Ei mitään ideaa. Minulla oli joku hänen levynsäkin joka oli yhtä pitkästyttävä kuin livenäkin. Karmic Delusions meni multa jotenkin ohi tässä vaiheessa kun piti säästää seisomisvoimiani. Ei se kyllä huonolta kuulostanut mutten ollut vastaanottavaisessa tilassa. Hal Hutchinson oli odotetusti perjantain paras, vaikka alkupuolella metalliromun kolistelussa oli aika paljon ilmaa eikä tuntunut oikein lähtevän, mutta nousi loppua kohti todella nautittavaksi jyskytykseksi.

Lauantain aloittanut Commando 15 oli hyvä vastakohta Tähtisiemenelle siinä mielessä, että tässä tekijä ymmärsi missä ajassa idikset on käytetty ja koska keikka kannattaa lopettaa. Äärimmäisen keskittyneesti hoidettu esitys ilman mitään turhia maneereita. Viikonlopun parhaita.

SSRI:n paluu lunasti odotukset. Omaperäinen lavarekvisiitta ja vaikka tekijämiehet olivatkin sermin takana piilossa, gearin hallinta ja vakuuttava presenssi välittyi sen läpi. Yksi aggressiivinen pedaalin heittäminen seinään sopi hillitysti etenevään meluun jonka seassa tuli äkillisiä, rajumpia purskahduksia. Vitun kova. Hingst ja Impakt helvetillistä myllytystä ja Friscvel toimi nyt paljon paremmin kuin Playhouse Barissa keväällä. Silloin bändi jäi hieman väliinputoajaksi, mutta kuulosti nyt rajulta ja painostavalta. 

Orpokotijuhlien aikana olin vetäytynyt sivummalle enkä höhlänä seurannut taustavideota. Keikan jälkeisten keskustelujen perusteella missasin viikonlopun häiriintyneimmän ja kummallisimman videon! Esitystä verrattiin myös Kristian Olssonin matskuihin.

Sutcliffe ehti soittaa varmaan parikymmentä minuuttia kunnes pimeys nielaisi venuen. Mitä Youtubesta katsoin niin SNM on vetänyt tunnin mittaisi keikkoja, joten sellaisiin mittoihin ei nyt päästy. Eikä oikeastaan edes haitannut se poksahtanut sulake, koska rähjääminen oli sen verran intensiivistä että tällaisenaankin näkemisen arvoinen. Hyvä lavaolemus ja ilmeet Tomkinsilla ja Taylorilla.

Ylipäätään koko lauantai oli sellaista tykitystä ettei paremmasta taas väliä!

Edit. Niinjoo ja Clinic of Torture tietty odotetusti mahtava. Enemmän tunnelmallinen ja musikaalinen kuin joskus aiemmin. Muistaakseni edellinen näkemäni CoT -keikka oli Mellunkylän bunkkerissa Hängerparty-teemalla. Ja siitäkin oli jo yli kymmenen vuotta.

[SSRI]

SSRI:n puolesta kiitokset! Sen verran tarkennusta, että seinään lensi walkman eikä pedaali.

Lauantaista pitkälti samoilla linjoilla Manhogin kanssa. Commando 15 oli todella hyvä ja taisipa olla illan paras. Siinä tiedettiin mitä tehtiin. Kovaa jyräystä jossa tapahtui koko ajan. Hauskaa miten Orpokotijuhlat tulee hieman eri skenestä, mutta asettui ympäristöön kuin kyrpä nyrkkiin. Harmillisesti omaa keikkaa odotellessa keskittymiskyky ei ollut huipussaan eikä tullut seurattua kokonaan. Sutcliffellä vilahti heti ensimmäisen kappaleen vokaaleissa vanhasta brittivoimaelektroniikasta tuttu Monty Python -falsetti. Siitä minä nautin.

Olihan tää mahtava viikonloppu. Tuhannet kiitokset ja majestik hailssit niin HWS:n porukoille kuin kaikille esiintyjille ja yleisölle!

[FreakAnimalFinland]

SSRI:n puolesta kiitokset! Sen verran tarkennusta, että seinään lensi walkman eikä pedaali.

Jumissa? Ei ensimmäinen, eikä ehkä viimeinen jumittava walkman kammiolla, heh!

[SSRI]

SSRI:n puolesta kiitokset! Sen verran tarkennusta, että seinään lensi walkman eikä pedaali.

Jumissa? Ei ensimmäinen, eikä ehkä viimeinen jumittava walkman kammiolla, heh!

Vanha romu joka sai viimeisen tilaisuuden ja näyttävän (?) lähdön. Äh, näin ilmaistuna tulee vaikutelma että olisi ollut suunniteltu teko, mutta ei se ollut. Hyvä että oli toinenkin walkman, vaikka kasetilta tuli kikkailtua vain pari pientä juttua. Olisi tullut enemmänkin jos oltaisiin pysytty alkuperäisessä suunnitelmassa ja soitettu 10min kauemman. Siihenastinen festari vaan oli osoittanut että lyhyempi setti on parempi.

[Commander15]

SSRI:n puolesta kiitokset! Sen verran tarkennusta, että seinään lensi walkman eikä pedaali.

Jumissa? Ei ensimmäinen, eikä ehkä viimeinen jumittava walkman kammiolla, heh!

Vanha romu joka sai viimeisen tilaisuuden ja näyttävän (?) lähdön. Äh, näin ilmaistuna tulee vaikutelma että olisi ollut suunniteltu teko, mutta ei se ollut. Hyvä että oli toinenkin walkman, vaikka kasetilta tuli kikkailtua vain pari pientä juttua. Olisi tullut enemmänkin jos oltaisiin pysytty alkuperäisessä suunnitelmassa ja soitettu 10min kauemman. Siihenastinen festari vaan oli osoittanut että lyhyempi setti on parempi.

Oon joskus teorisoinut ns. "HC efektistä", jossa yksi tai useampi nopea HC-akti bändi-illan artistikattauksessa ajaa muutkin bändit vetämään aggressiivisemmin sekä nopeuttamaan tempoja, joko tietoisesti tai alitajuisesti!

Ehkei Harsh Ways Festeillä nähty tällaista niin selkeästi. Mutta perjantain ruottalaisten ylipitkät setit kyllä virittivät ainakin itteni sellaiseen moodiin, että en kyllä perkele ala haahuilemaan päättömästi lavalla jotain 25- 45 minuuttia!

[Atrophist]

...

SI kanavalle tullut nyt myös Gray Ritual kolmosesta:

https://youtu.be/7mxd_FD7OYA?si=s36ObYKPIBgJyoaP

Varsin järkevää kuvaa vaikka itse sanonkin, saa ihan hyvin kuvaa meiningistä vaikka tietysti kuumuus/pimeys/volume tyyppiset ja hikisten ruhojen törmäily on edelleen oikean elämän kokemusten puitteissa koettavaa.

Jos videokoosteen jälkeen vielä janoaa lisää, niin kokopitkät keikat on mahdollista fiilistellä täällä:

https://www.youtube.com/@GrayRitual

Kolme illan kuudesta keikasta on jo linjoilla, vähintään kaksi vielä on tulossa.

Lusters-tallenteessa oli jokin omituinen volyymin tipahdus kesken kaiken, jollaista en ainakaan muista huomanneeni itse keikan aikana. Tutkitaan asiaa. Ehkä sekin vielä tuonne ilmaantuu, tai sitten ei.

***

Nyt kun livenoiset on ainakin hetkeksi taputeltu, on aikaa tallenteille. Haaskan "Akrasia" on kyllä aika helkkarin kova. Todella rouheaa, rupista soundia. Sisältää "biisejä" siinä mielessä, että ei ole pakkoa paiskoa kaikkea mahdollista seinään heti siinä toivossa, että jotain tarttuu kiinni, vaan on jonkinlainen idis ja sitten sen mukaan päästellään menemään aikansa. Eikä biisejä venytetä turhan pitkiksi. Helvetin kova ja lisää pitäisi saada, niin tallenteena kuin toivottavasti jossain kohtaa livenä.

[DBL]

Viimesin eli yheksäs Kelaustoiminto on äänitteiden osalta lähinnä örinää, mut livenoisejuttuihin liittyen siellä on mr. Noisecastin raportti BHM-festeiltä ja lyhyet ääninäytteet Steel Rääseikkö Around Oulu IV-keikoista.

https://www.youtube.com/@Kelaustoiminto

Huonosti on kerenny paneutua viimesimpiin melutreideihin, mutta Hingstin Absolut Hingst CD:stä jäi ekan kuuntelun pohjalta todella hyvä mielikuva. Tavallaan tosi yksoikosta rutinaa, mutta se on tehty todella hyvin joten tanakkaa yleissaundia on helppo makustella ja samalla vaikka puida nyrkkiä. Antaa enemmän kuin äkikseltään olettais.

[bad milk]

Molten Raven "s/t" CS (BHM 277, 2025)

Nuori Veri -projektin rinnalle syntyneen Molten Ravenin debyyttinauhaa oli kaupan taannoisilla BHM Festeillä, mistä se tarttui matkaan. Kierrätyskassulle dubattu 1-puolinen nauha, jonka kannet ovat taiteltu mustasta santapaperista, johon on liimattu salmiakin muotoon leikattu piirros, jossa on kuvattu kivipaaden takana lymyilevä siivekäs olento. Julkaisun ulkoasun perusteella odotin, että saundi olisi vähän karkeampaa kuin se olikaan, sillä kassu soi oikeastaan aika pehmeällä ja "nauhaisalla" soundilla.

Liikkeelle lähdetään todella luomun kuuloisin rouhimis/kaapimisäänin, ja siitä edetään lyhyen puhesamplen kautta vähän jyräävämmän äänen pariin. Simppeliä, parin kerroksen multaista äänimassaa, jossa ei tapahdu liikoja, mutta se mitä tapahtuu, kuulostaa miellyttävältä. Oletan, että tässä on annettu jollekin nauhurille runtua etuasteet punaisella, mutta kuitenkin kirskuvin terä on leikattu / leikkautuu pois, eikä touhu mene oikeastaan kovin "harshiksi" missään vaiheessa.

En ole varma, merkitseekö pieni tauko biisin vaihtoa, mutta mahdollinen toinen raita alkaa pitkälti siitä, mihin ensimmäinen jäi. Saman tyyppinen matala survonta velloo pohjalla, ja päälle annostellaan orgaanisesti litiseviä ja rusahtelevia ääniä. Tavallaan varsin konkreettista ja kouriin tuntuvaa saundia, mutta samaan aikaan äänilähteitä on kuitenkin liki mahdotonta tunnistaa. Kaiken kaikkiaan äänimaailma on jollain tapaa hyvin maanalaista, kunnes lopulta jokin kuulaampi ääni pääsee pintaan, ja johdattelee hieman nyrjähtäneen, kenties yhteen hankaavista metallikappaleista kirpoavan, lähes melodisena soivan osan pariin. Tässä kuullaan nimeämättömän, varsin huolestuneen kuuloisen henkilön äänipäiväkirjamerkintä jonkinlaisen päällejääneen, suhteellisen jyrkän oloisen itseaiheutetun myrkytystilan tiimoilta. Puhutteleva sample, joka osuu ja uppoaa, sillä aihepiiri kiinnostaa, kutkuttaa ja inspiroi henk.koht. todella paljon. Nauha päättyy eteeriseen syna/harmooni(?) -mattoon ja sen päällä kuplivaan, kenties kiviä pyörittelemällä aikaansaatuun, äänimaisemaan.

Hyvin lofia, varsin simppeliä, obskuurin ja samalla vahvasti samaistuttavan kuuloista "rural harsh noisea". (Sori, genrelokero omasta hihasta ravistettu!)

[The Devil´s Cormorant]

Molten Raven "s/t" CS (BHM 277, 2025)

Olikohan teikällä tippunu pois se sisäkannen paperi, siellähän luki sekä kasetin nimi että biisilistaus?

[bad milk]

Molten Raven "s/t" CS (BHM 277, 2025)

Olikohan teikällä tippunu pois se sisäkannen paperi, siellähän luki sekä kasetin nimi että biisilistaus?

Totta tosiaan, tuo kannen kääntöpuolen lipareen lainausmerkeissä oleva lauselma saattaakin olla julkaisun nimi, eikä ainoastaan statementti. Jos näin on, niin minut harhautettiin jättämällä nimi pois sekä kannen selkämyksestä että itse kasetin kyljestä. Eikä tuo kommentaarini muutenkaan taida faktuaalisesti aukoton olla...

[FreakAnimalFinland]

METSÄKIRKKO "paranvoi" CD soi kertaalleen läpi ja toista kertaa soimassa heti perään. Aiemmin kuuntelin Der Blutharsch "Der sieg...." CD ja vaikka olisi hölmöä väittää näiden olevan erityisen samankaltaisia, silti Metsäkirkon heittäessä kolinan, kilinän, rahinan ja objektien raahaamisen jälkeen torven soundeja ja pikku hiljaa kun kakkos biisissä matalaa percussio rytmiä, eeppistä drone urkua ja puhaltimia, tässä mennään melkein DB tai LJDLP fiiliksissä!

[RURAL RESISTANCE]

(Laitetaas tällainen bm.fi-henkinen viesti...)

Suomen distrot, onko teille tulossa myyntiin Adhumanin julkaisemaa uutta Kiran Arora -levyä Virgin Forest? Ilmeisesti tyyli aika erilainen, mutta pidin Wormwood Scrubsista siinä määrin, että kiinnostaa tsekata.

[FreakAnimalFinland]

Britti diilit tuppaa olemaan niin kalliita ja usein myös hankalia että oikeasti järkeä on lähinnä silloin kun voi tehdä isompia diilejä jolloin postit per levy alkaa muuttua inhimillisemmäksi. Tullin kikkailut sekä siellä että täällä sen verran intoa laskevia ja epäilen että jatkossa vaan kovempaa holhousta luvassa.

Onnistuin jokunen viikko sitten ekaa kertaa elämässä töppäilemään levysoittimen kanssa niin että neula vääntyi päin helvettiä. Eilen sain uuden neulan ja piti pyöräytellä vinyyliä innokkaasti. Genocide Organ suomen keikasta tehty LP... siitä ehkä otettu jotain pois? Vai olikohan vaan tuon mittainen? Kuitenkin levyltä erinomainen!! Tietysti pitkälti tuttua tavaraa, mutta GO ja Tescon bändit alusta lähtien pistäneet live matskuja ja samojen biisien eri versiota aika innokkaasti pihalle ja kyllä tämä kelpasi todella hyvin!

Eilen posti kuljetti läjän Eric Lunde puulaatikoita. Siinäkin postikulujen osuus oli yli 25,- per boxi tukkuhinnan päälle niin ei sitä kyllä halvalla saa myytyä, mutta aika lailla +-0 meiningillä ehkä hitusen halvemmaksi tulee ottaa FA:lta kuin tilata yhdysvalloista. Piti ottaa ihan vaan kun Lunde on helvetin hyvä ja erikoinen. 8 kassua, muistitikulla audio filet, artwork sälää, kirjanen, kaikki käsin duunatussa puuboxissa. Ei vielä ehdi aloittaa kuuntelua sillä pitää nyt keskittyä LP levyjen pyörittelyyn.

[host body]

Aubekokoelmaa kartuttaessa tuli taas mieleen, ettö vinyyliä saa aika hyvin mutta miten ois, voisko Industrial Recollections julkaista jonkun kattavan CD-setin setin Akifumin jutuista? Tietty joku Aubebox olisi paras vaihtoehto, mutta joku paketti jossa vaikka samat setit kuin noilla hinnoissaan olevilla vanhoilla kokoelmilla olisi poikaa + vaikka omat CD-julkaisut Four Shrinesista ja Three Templesistä. Ja tietty liner notesit sun muut kuntoon! Ehkä joku vihko jossa kuvia alkuperäsistä paketeista...? Varmaan sairas homma ja yleinen kiinnostus epävarma, ei siinä, mutta bliis?

[FreakAnimalFinland]

Miehen ollessa vielä elossa, ruinasin mahdollisuutta, mutta syystä tai toisesta sitä ei silloin kiinnostanut.

Käsittääkseni Forever Records miekkonen hallinnoi Akifumin arkistoa sekä mitä lafkasta/kokoelmasta enää jäljellä joten teoriassa ehkä kaikkein eniten "luvallisin" tapa tehdä reissuita on kysellä sitä kautta.
Kyllä siellä olisi paljon aivan helvetin kovaa joita voisi ihan innoissaan tehdä. IR linja ei ehkä nykyään ole niin selvä, kun niin kovia kultti julkaisuja discografiassa, mutta alkujaan ajatus oli tehdä juuri nimenomaan niitä juttuja mitä muut ei tekisi koska niistä puuttuu rahallisen ansion mahdollisuus sekä välillä myös coolius. Nykyhetken perspektiivistä voi tuntua hassulta, mutta silloin kun IR pisti pihalle Macronympha reissuet, Streicherit, venäjän räkäisimmät noiset ja Eric Lundet ja monet muut, tilanne oli aika pitkälti se että tekijöitä ja kiinnostuneita ei ollut ainakaan jonoksi asti, jotka myös osaisi hommat hoitaa. Aube kohdalla taas uskoisin että sille löytyisi varmasti halukkaita julkaisijoita? Toivon mukaan sellaisia jotka osaisi tehdä grafiikat tyylillä. Ehkä jopa paras olisi GROSS kassu reissuet DVD koon digipakeissä ettei tarvitsisi sössiä alkuperäisiä vaan tehdä samat grafiikat hitusen isompana.