Siinä on kans aika iso ero että kiinnostaako kokeellinen musiikki mahdollisimman laajasti ymmärrettävänä ilmiönä ja kokonaisuutena, vai kiinnostaako eniten jotkin sen tietyt osa-alueet kuten vaikkapa harsh noise tai modulaarisaundit. Tietoa ja sivistystä varmasti karttuu ajan myötä sitä kautta kun asioihin tutustuu, mutta näin verraten, ois aika ankeaa huomauttaa jollekin etteivät he voi kuunnella tai ymmärtää death metallia jossei genren juuret bluesin varhaishistoriaan saakka ole hallussa. Jos Macronympha kiinnostaa/kiihottaa eniten, niin jotkut teoreettiset kaaviot ja ilmaisutyylin historiikit ei välttämättä tuo siihen paljoa lisää, vaikka olisivatkin saman ilmiön näkymätön taustavaikuttaja.
Ja jos kiinnostaa nimenomaan NOISE eikä kokeellinen elektroninen ääni koko hirvittävässä laajuudessaan, ja alkukipinänä on toiminut vaikkapa Satatuhatta-lafka, niin "opiskelun" käytännön erot voi näyttäytyä realistisemmin. Näin kärjistettynä ero on että ostaako aktiivitekijöiden levyjä, käykö heidän keikoillaan ja onko jossain suorassa yhteydessä, vai tutustuuko ilmiön juuriin joiden varsinaisista tekijöistä valtaosa on kuollut ajat sitten ja heidän luomuksensa ovat taidehistoriallisia arvostuksen ja taideanalyysien kohteita, jolloin opiskelu- ja kokemuspaikkana ois merkittävissä määrin youtube ja wikipedia sun muut. En tietenkään sano etteikö just molemmat puolet vois kiinnostaa samaan aikaan ja yhtä paljon, mutta jos on kova into päällä niin joku "aktiivinen opiskelu" ei välttämättä ole se ykkösjuttu mihin panostaa.
Bad milk taisikin sanoa melkein samat asiat jo aiemmin, mutta noh!
Tässä on myös hyvä muistaa että viimeisin isompi noiseaalto on vielä siinä määrin tuore juttu, että sen myötä skeneen tulleet tai näkyvämpää aktiviteettia aloittaneet tyypit ei oo ehtineet olla mukana vielä kovin montaa vuotta. Vaikka elämä ois pääasiassa musanörtteilyä, niin ei lyhyessä ajassa ehdi opiskella ja saada aikaan määräänsä enempää. Saati sitten jos on vaikkapa töitä, perhettä tai muuta vastaavaa hidastamassa.
Mitä Warholiin ja Linkolaan tulee, niin riippuu toki ajankohdasta millon nuo keskustelut on käyty. Mutta nykypäivänä ihmiset on niin tanakan informaatiovirran armoilla, että on osiltaan aika sattuman kauppaa mitkä isot/arvostetut tekijät osuu kohdille. Joskus ennen ei ollut sama tilanne, että kun etsit tietoa yhdestä kiinnostavasta jutusta niin sivusto/sovellus/algoritmit koittaa puskea sulle lisää ja lisää näennäisesti vastaavaa sisältöä että pysyisit siinä tietovirrassa kiinni. Toki tähän liittyy myös tietoiset hierarkioiden ja neromyyttien murtamisprosessit jotka vaikuttaa siihen millaista "sisältöä" suositaan näkyvyydellä ja ajankohtaisuudella, mutta ehkä se menisi jo ohi aiheesta. Mutta siis: vaikka ennen ja nyt olisi voinut olla sama ihminen ihan yhtä suurella kiinnostuksella ja innolla etsimässä tietoa, niin luontaiset tiedonhakutavat ja -ympäristöt on muuttuneet niin paljon että lopputulos voi olla aivan eri.
Quote from: Heppakirjat on April 14, 2026, 07:20:23 PMMinua kiinnostaisi ylipäätään haastatteluissa kuulla paljon enemmänkin siitä, mikä noisen tekemisessä kiehtoo ja onko taustalla jokin erityinen tarve tällaiselle ulosannille. Paljon enemmän kuin mikään historiankertaaminen tai kaanoniin hyväksyttyjen merkkipaalujen listaaminen.
Tämä olisi kyllä hyvä. Sopisi myös tänne foorumille keskustelun aiheeksi?
Quote from: MT on April 14, 2026, 09:20:07 PMMutta toisaalta jos vaihtoehto on "en tiedä historiasta tarpeeksi" versus olla tekemättä ollenkaan, valitsen mieluummin ensimmäisen.
Tämä on kanssa DIY/underground-hommien puoli joka on hyvä muistaa, että jos joku muu tekee jonkun asian huonosti tai epätyydyttävästi, niin sitten ei auta muu kuin kääriä hihat ja tehdä itte paremmin, heh! Tilaa on! Harvaa tuskin haittais jos Suomessa ois enemmänkin omia noisen ja kokeellisen musiikin näkemyksiään ja kiinnostuksen kohteitaan podcastien, haastattelujen, zinejen tms. muodossa esiin tuovia tahoja.
