YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

[Fields]

Täytynee melkein itse tehdä sen verran, että ottaa talteen vaikka jokaisen päivityksen koneelle jossain muodossa

Yritin joskus kirjoitella softaa jolla tämä onnistuisi, mutta FB aika vittumainen asian suhteen, hah. Tosin jos hra Sarvella ei itsellään ole, niin sieltähän saa oman sivun asetusten kautta varmuuskopioitua kaikki julkaisut ym.

Käynyt viimeaikoina M.B:n kasarijuttuja tarkemmin läpi, Mectpyo Bakterium, Voyeur Tape, jne. varsin kovaa kamaa. Tämän tyylinen industrial on muutenkin viehättänyt enemmän viimeaikoina. Jos on jotain omia MB suosikkeja niin heittäkää ilmoille. Matskua on kuitenkin ihan kiitettävä määrä.

[FreakAnimalFinland]

Täytynee melkein itse tehdä sen verran, että ottaa talteen vaikka jokaisen päivityksen koneelle jossain muodossa

Yritin joskus kirjoitella softaa jolla tämä onnistuisi, mutta FB aika vittumainen asian suhteen, hah. Tosin jos hra Sarvella ei itsellään ole, niin sieltähän saa oman sivun asetusten kautta varmuuskopioitua kaikki julkaisut ym.

Käynyt viimeaikoina M.B:n kasarijuttuja tarkemmin läpi, Mectpyo Bakterium, Voyeur Tape, jne. varsin kovaa kamaa. Tämän tyylinen industrial on muutenkin viehättänyt enemmän viimeaikoina. Jos on jotain omia MB suosikkeja niin heittäkää ilmoille. Matskua on kuitenkin ihan kiitettävä määrä.

Alkujaan mistään ei ollut kopioita tallessa mutta muutama vuosi sitten tallensin alusta tiettyyn pisteeseen asti sekä aloin kirjoittaa fb sijaan kirjoitusohjelmaan ja fileinä talteen.  FB:ssä on vielä yksi vuosi copy pastettavana talteen. Muuten kaikki päivitykset pitäisi olla tallessa.
FB ei välttämättä näytä kaikkia päivityksiä, joten ne on käytävä tuolta eri näkymästä. Pari päivitystä sieltä on poistunut yhteisönormien vastaisena. Eräs muistaakseni järkevä noisepostauskin hävisi koska erehdyin käyttämään ilmaisua "japsinoise" joka positiivisesta yhteydestä huolimatta todettiin vihapuheeksi...

[FreakAnimalFinland]

Vaikka kirjallisuus ei kiinnostaisi, siellä on paljon muuta seassa. Jos ei kauhu kiinnosta, sekin tavallaan aika lavea kategoria ja puhetta on aika monesta jollain tapaa hieman rinnakkaisesta ilmiöstä. Voisi suositella kelle tahansa jota UG kulttuuri, tai kulttuuri yleensä kiinnostaa. Myös noise/industrial jutuista pari pikku nippelimainintaa.

https://sarvi-podcast.bandcamp.com/album/sarvi-podcast-13-harri-linnera

[host body]

Tuollainen editoimaton jutustelu-podcast sopii mielestäni kohtuullisen huonosti syvällisempään keskusteluun teemoista, motivaatiosta tai inspiraation lähteistä ellei haastateltava ole tottunut olemaan haastateltavana. Jo noissa em. melupodcasteissa ongelmaksi usein kuulijan kannalta tulee se, ettei haastateltava oikein keksi siinä hetkessä mitään kovin järkevää tai vastaukset polveilee ja ajatus katkeaa vähän väliä. Siinä vaiheessa kun pitäisi sitten sanallistaa asioita, jotka on olemassa lähinnä tuntemuksina tai mielikuvina niin perus noise kyherön verbaaliset rajat tullee nopeasti vastaan. Tän takia on vähän sääli, että nimen omaan noi podcastit tuntuu vähän syrjäyttävän zinet, sillä abstraktisempien asioiden sanallistaminen silloin kun lopullista muotoa voi viilata tarpeen mukaan tuottaa huomattavasti paremman lopputuloksen.

[FreakAnimalFinland]

Zine määrä noisessa ollut aina suhteellisen pieni. Nyt lehtiä on jopa melko iso määrä suhteessa mitä yleensä yhdellä kertaa ilmestyy. Lisäksi kun miettii millaisia lehtiä on ollut, ei lehti formaattikaan takaa syvälliselle sisällölle tavallaan sen enempää mahdollisuuksia kuin mikään erilainen olosuhde. Tiedän jätkiä jotka voivat tarinoita loputtomasti mielenkiintoisista asioista ja heti jos formaatti vaatii muotoilla lause tekstinä, iskee ramppikuume ja "en mä keksi mitään sanottavaa".
Yleensä tuppaa olemaan että lehtiin valikoituu muutenkin sellaisia "lehtiin sopivia" artisteja. Jokainen lehden tekijä voi kertoa millaista on nykyään ruinata ja vokotella artisteja jotka ovat ehkä luvanneet tai olleet alustavasti kiinnostuneita... mutta lopulta mitään ei tapahdu. Toisaalta taas artisti joka on jo ennenkin antanut hyvän haastattelun ja tiedetään aikaansaavaksi, voi helposti päätyä muihin lehtiin.

Minulla on sellainen tunne että tällä hetkellä suomessa juonitaan ainakin paria uutta lehteä. Ellei useampia. Mukana on näitä "pitäis tehdä...", "olis hyvä jos..." -kategorian -metatekeminen joka ei kuitenkaan ilmeisesti varsinaisesti tule tapahtumaan, mutta uskaltaisin veikata että uusia lehtiä ihan oikeasti tulossa!

Itse ainakin uskon että lehdet, podcastit ja foorumit on toisiaan ruokkivia. Ainakin itselleni tulee arkisesta jutustelusta koostuvasta podcastistä myös heti fiilis että mitä noiden seuraavassa haastattelussa olisi hyvä päästä kysymään!

Vrt antamasi esimerkit jotka tuosta viestistä ehdittiin editoida pois, hehe..  A&H jakso brownhillissä oli melkoista lypsämistä kun taas Residual ja Iäinen taas koherenttia tykitystä. Taustatarina vaan on että jälkimmäinen on tehty kahteen kertaa ja ekaa versiota artistit eivät halunneet päästää julki kun oli tullut hieman mitä sattuu. On ilmiselvää että  syntyy parempaa jälkeä jos vetänyt kertaalleen "kenraaliharjoitukset" ja kuunnellut hiki otsalla omaa jaarittelua ja tietää seuraavalla otolla mitä oikeasti kannattaa puhua... hehe
En epäile hetkeäkään etteikö A&H saisi paremman haastattelun nyt kun aikaa kulunut ja pääsee edeltävän haastattelun pohjalta katsomaan mistä aiheista irtoaa ja millaista. "Syvällinen haastattelu" toki ajatuksena hyvä, mutta osaa jo ajatus kauhistuttaa että pitääkö meidän nyt jotenkin loistaa jonain noisen tietopankkeina ja filosofeina vaikka homman nimi on hakata romua ladon nurkassa! Ja siinä vaiheessa pitäisi vaan tutkailla mitkä aihealueet on mielekkäitä käsitellä ja mitkä ihan turhia.

En nyt viitsi klikata kesken viestin kirjoitusta katsomaan mitä edellisellä sivulla tuli sanottua, mutta mielestäni formaatti joka sallii useamman haastattelun, jossa palataan asiaan, on hyvä. Tämän hetken podcastit joissa tavallaan tehdään vaikka koko uran historiikki ja sitten on fiilis "se siitä". Todetaan että nyt on käsitelty ja tiedämme kaiken. En pidä sitä kovin hyvänä. Mielummin olisi enemmän "aihe pohjalta" ja rajatummin joka myös jättäisi oven auki seuraavalle visiitille kun haastateltava on hetken kärvistellyt "olisi pitänyt sanoa" -tunnelmissaan.

[host body]

Vrt antamasi esimerkit jotka tuosta viestistä ehdittiin editoida pois, hehe..  A&H jakso brownhillissä oli melkoista lypsämistä kun taas Residual ja Iäinen taas koherenttia tykitystä. Taustatarina vaan on että jälkimmäinen on tehty kahteen kertaa ja ekaa versiota artistit eivät halunneet päästää julki kun oli tullut hieman mitä sattuu. On ilmiselvää että  syntyy parempaa jälkeä jos vetänyt kertaalleen "kenraaliharjoitukset" ja kuunnellut hiki otsalla omaa jaarittelua ja tietää seuraavalla otolla mitä oikeasti kannattaa puhua... hehe
En epäile hetkeäkään etteikö A&H saisi paremman haastattelun nyt kun aikaa kulunut ja pääsee edeltävän haastattelun pohjalta katsomaan mistä aiheista irtoaa ja millaista. "Syvällinen haastattelu" toki ajatuksena hyvä, mutta osaa jo ajatus kauhistuttaa että pitääkö meidän nyt jotenkin loistaa jonain noisen tietopankkeina ja filosofeina vaikka homman nimi on hakata romua ladon nurkassa! Ja siinä vaiheessa pitäisi vaan tutkailla mitkä aihealueet on mielekkäitä käsitellä ja mitkä ihan turhia.

Otin pois kun huomasin että se oli helppo tulkita siten, että toinen olisi parempi kuin toinen, vaikka pointti oli että ehkä johtuen tästä "kenraaliharjoituksesta" (joka muuten hylättiin johtuen haastateltavien myrkytystilasta nauhoitus hetkellä, hah) sekä reilusta editoinnista lopputulos Res & iäinen haastiksessa oli todella koherentti ja pääsi tavallaan syvemmälle kuin monet WCN tai noiseextra haastikset, vaikka haastateltavilla ei tuossa vaiheessa ollut kovin pitkää uraa takana. Paras tapa omasta mielestäni olisi tehdä haastattelut tuolla tavalla ja sitten litteroida ne, antaen artistille vielä mahdollisuuden muokata sanomisiaan kun ne on kirjattu ylös. En suoraan sanottuna ite jaksa kuunnella kaikkia noita WCN tai noiseextra jaksoja jos haastateltava ei osaa puhua

[Heppakirjat]

Memory Dreams, Junta ja Umpio @ Pethaus

Memory Dreams oli minulle ennestään tuntematon. Lavalla ainakin Sega, mikseri, läppäri ja electribe. Visuaalit VHS:ltä ja Segalta. Musiikki jonkinsortin vaporwarea? Ihan hauska, ei minun juttuni.

Juntalla oli tiskissa walkmani, joitain pedaaleja, kaosspadi ja mikitetty peltilevy, jonka päällä rämisteltiin ketjuja. Alku oli keskitaajuuksien puuroa, liekö PA vai pedaalit pettäneet... keskivaiheiden jälkeen löytyi kirkkaampaa ja terävämpää ääntä ja loppu oli asiallista kovaa kirskuntaa.

Umpio soitti kasettituplaraituria, mikseriä, kaosspadia ja metallirasiaa, jota vasten paukuteltiin ketjua, terästä ja ¿kontaktimikitettyä pikkusikarirasiaa? Joku iso metallinen potikoilla varustettu boksi tiskissä oli kanssa, ehkä joku viisaampi osaa kertoa mitä se teki. Helvetin kova keikka. Alussa orgaanista kolinaa, joka kohtalaisen nopeasti kasvoi raastavaksi meluksi. Kyllä mestari vaan hallitsee hommat: harshissa noisessa kun tipauttaa kaiken äänen sekunniksi pois ja sitten täpöillä takaisin jotenkin puhuttelee. Samaa oli muistaakseni jollain Tyhjän Pään julkaisulla. Kasetinvaihdoksen jälkeen kasetilta tuli humoristinen iskelmäspiikki rakkauslauluista ja elektronisempaa blipblop-saundia, jonka päälle metallirasiasta taottiin melua. Pena on vitun kova, mitä sitä enempää ihmettelemään.

[Commander15]

Vrt antamasi esimerkit jotka tuosta viestistä ehdittiin editoida pois, hehe..  A&H jakso brownhillissä oli melkoista lypsämistä kun taas Residual ja Iäinen taas koherenttia tykitystä. Taustatarina vaan on että jälkimmäinen on tehty kahteen kertaa ja ekaa versiota artistit eivät halunneet päästää julki kun oli tullut hieman mitä sattuu. On ilmiselvää että  syntyy parempaa jälkeä jos vetänyt kertaalleen "kenraaliharjoitukset" ja kuunnellut hiki otsalla omaa jaarittelua ja tietää seuraavalla otolla mitä oikeasti kannattaa puhua... hehe
En epäile hetkeäkään etteikö A&H saisi paremman haastattelun nyt kun aikaa kulunut ja pääsee edeltävän haastattelun pohjalta katsomaan mistä aiheista irtoaa ja millaista. "Syvällinen haastattelu" toki ajatuksena hyvä, mutta osaa jo ajatus kauhistuttaa että pitääkö meidän nyt jotenkin loistaa jonain noisen tietopankkeina ja filosofeina vaikka homman nimi on hakata romua ladon nurkassa! Ja siinä vaiheessa pitäisi vaan tutkailla mitkä aihealueet on mielekkäitä käsitellä ja mitkä ihan turhia.

Otin pois kun huomasin että se oli helppo tulkita siten, että toinen olisi parempi kuin toinen, vaikka pointti oli että ehkä johtuen tästä "kenraaliharjoituksesta" (joka muuten hylättiin johtuen haastateltavien myrkytystilasta nauhoitus hetkellä, hah) sekä reilusta editoinnista lopputulos Res & iäinen haastiksessa oli todella koherentti ja pääsi tavallaan syvemmälle kuin monet WCN tai noiseextra haastikset, vaikka haastateltavilla ei tuossa vaiheessa ollut kovin pitkää uraa takana. Paras tapa omasta mielestäni olisi tehdä haastattelut tuolla tavalla ja sitten litteroida ne, antaen artistille vielä mahdollisuuden muokata sanomisiaan kun ne on kirjattu ylös. En suoraan sanottuna ite jaksa kuunnella kaikkia noita WCN tai noiseextra jaksoja jos haastateltava ei osaa puhua

Itellä meinaa olla näiden WCN ja Noisextrojen kanssa semmonen isämiehen ongelma, että ei oo oikein aikaa kuunnella +1h podcasteja heh! Muutenkin vähän semmonen ja tämmönen formaatti itelle, jotenkin zineistä saa enemmän ja syvällisemmin irti sekä helpompi palata pureksimaan informaatiota koodeksimuotoisesta julkaisusta.

[Commander15]

Mutta siis on vaan hyvä homma, että noise- ja industrialjuttua löytyy useammasta eri formaatista.

[FreakAnimalFinland]

Itse en ole ikinä noita podcastejä "katsonut", vaan homma sujuu siinä ulkona liikkumisen ohessa. Tunti pari töröilemässä luurit päässä ja yleensä podcastit kuunneltu joten mikäli päivittäin liikkuu, noisepodcasteistä on itseasiassa pula. Sitten sitä ajautuu hätäpäissään kuuntelemaan suu irvistyksessä Ivan Puopolon kotkotuksia tms kun mitään muutakaan tarjolla, hah..

Tuossa pari päivää sitten kuuntelin sarvessa putkeen 4.. vai oliko niitä 5kpl Zyklon SS vinyyleitä. Kun ne uusintajulkaisut tuli, mietin että mahtaako olla tarpeellisia, sillä tila on levyhyllyissä niin vähissä että muutaman millin rakoja voi löytyä mutta lattialla metrien rivistöjä odottamassa hyllytystä.. no, pistin jonkun suomi live LP soimaan ja täytyy sanoa että kyllä siinä tuli fiilis että vaikka CD tai kassu versioita olisikin, jos nyt kerran ZSS ihan fyytisesti kädessä, niin oli ne pakko hamuta haltuun. Extra överit kannet näissä painoksissa ja jotenkin tuntuu melkein paremmalta soundilta kuin CDt. Tyylilaji oikein traditional heavy electronics / industrial noise, mutta helvetin hyvät vokaalisoundit, aina silloon tällöin todella hyviä lisä-ääniä noiden genreklassikko hurinoiden lisäksi. Ei tehnyt yhtään tiukkaa kuunnella niin monta levyä ja liveä putkeen, ainakin tervehdys kiintiö tulee täyteen, kjeh..

Nyt soi Xenakis Persepolis CD. Tuolla englanniksi topic avattu. Tosiaan itsellänikin orkesterikama on sellaista että hyllyssä on monenlaista nyky-taidemusaa metri pari ja sille aikansa ja paikkansa. Silti Xenakis sähköinen matsku on erityisen hyvää. Persepolis ei silleen itselleni mullistava suositus kun kyseinen matsku löytyy parinakin versiona, mutta oli hyvä tekosyy täräyttää soimaan!  Moden julkaisema Electronic Works 2 otettu myös sivuun ja voisi illemmalla pyöräytellä tämän. CD versiona. Olemassa myös surround sound audio-dvd ja hauskasti booklet liner noteseilla taitaa olla molemmissa sama. Booklet infossa mainitaan että "mod 203: CD or surround DVD" ja teksteissä välillä kommentoidaan jutut dvd perspektiivistä vaikka olisi stereo cd hallussa.

[piisti]

Aamupalaksi Tyhjä Pää/Fišnarka. Tyhjis jatkaa siitä mihin CD jäi, jos näin voi sanoa. Tää kuulostaa enemmän silti treenis vedolta. Erittäin hyvä. Tulee mieleeni kesän livet. Varmaan kolmas kerta tätä kassua, eikä nyt aivan olen vielä auennut Fišnarkan erinomaisuus. Ehkäpä myöhemmin. Tyhjä Pään jälkeen se on vähän vaikeeta, paitsi ehkä Umpiolle...

*edit. Alkaa aukee ku tarpeeks volaa ja stydit kahavit. Vois kipasta Treriksröset & Dead Body Love cdeet tänään!

[piisti]

Nappasin Boar- Dead Existence ceedeen kans. Ihan reipasta kamaa, mut tää live klippi jonka löysin oli jotenki ärhäkämpi; https://youtu.be/d_A4w-sm05M?si=9HnIj_OceWsiNyVc

[piisti]

Amek-Maj - Kolem 3" CD, huhhuh mikä levy! Alussa vähän maltillisempaa herättelyä ja kolistelua, sitten reväytetäänkin säröinen myllytys päälle niin nätisti että meinaa oikein kyynel vierähtää silmään! Todella kovaa vääntöä ja loppuun vielä vähän musasamplen nuijintaa. Juuri sopiva määrä vaihtelua sisällytetty tähän itselleni erityisen mieluisaan formaattiin.

Kiitos kaunis! Itkettäminen ei ole tekemisen lähtökohta, mutta melkein kyyneleet lämmittää mieltä. Edellisellä YANA-keikallakin tuli liikuttunut rouva Kuusaalta antamaan palautetta.

[FreakAnimalFinland]

Pitkään odotettu Chondritic Sound paketti saapui tänään ja Z.O. Voider CD oli kyllä niin kova että meinasi hirvittää. Vaikka homman nimi tyylipuhdas kasari industrial kassu meininki, silti jotenkin yhtä aikaa "tuore" siinä mielessä että ei yhtään fiilis että taas tätä! Tekisi mieli vetää heti uudestaan, mutta toisaalta himottaa myös kaikki muut paketissa olleet levyt. Myös pitkään ja hartaasti odotettu Altar of Flies CD joka jäi hieman välistä ja meinasin jo asennoitua että se jäi sitten hankkimatta..

Kaveri oli hoitamassa itseleen uuden Marja Ahti LP:n ja vonkasin kimppatilauksen ettei tarvitse erikseen alkaa setvimään mistä ottaisi. Jo nyt useita kertoja läpi pyöritelty ja hyväksi havaittu. Jos joku buukkaisi tämän soittamaan samanlaisessa tilanteessa kuin Puce Mary keikka oli, niin olisi lipunoston paikka heti.   

[FreakAnimalFinland]

Jos ei ole tullut linkki muualla vastaan:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009880425.html

Pan Sonic Väisänen täytti vuosia ja hesari noteerasi. Mies mainitsee että ihan elänyt musahommilla. Toki ehdottomasti kulttihommissa, mutta toisaalta fiilis että ei mitään kovin mainstreamia joten hankala miettiä miten joku niinkin rajulla meiningillä eläisi..

Toisaalta tuo toisessa topicissa linkittämäni haastattelu Frans De Waardista erittäin hauska. Mies mainitsee että vuosia jo elänyt ihan vaan tekemällä Vital Weeklyä ja julkaisemassa näitä erittäin marginaalisia musakirjoja.

Olisi erittäin hauska tietää minkä verran näitä meluisampia tai ihan ihka aitoja meluartisteja on jotka ihan rehellisesti elävät taiteellaan. Luulisi ettei Masamin tyyppiset jätkät ainakaan juuri töissä ehdi käydä, heh...