Itse oletan että aikakausi oli siinä mielessä erilainen, että esimerkiksi Gerogerigegege teki noita outoja levyjä ihan ensimmäisen, ennen maailmanlaajuista kulttimainetta. Senzuri Champion LP ja pari kassua kovaa noisea, mutta ihan samoihin aikoihin 100x tyhjän C-kasetin boxi, flexi missä rääkyy karaokena iskelmän päälle, toka LP ähinää ja fanfaarit. Ysäri alun levyistäkään ei oikein voinut tietää saatko jonkun rumpukonetta ja runkkaamista CD:n, piano improa, äänikollaasin vai kovaa harsh noisea. Kulttimaine ehkä syntyi nimenomaan siitä yllätyksellisyydestä ja liki sikailu-dadaksi menevästä rohkeudesta. Tavallaan eroaa kuin yö ja päivä noisesta jossa ei edes kehdattaisi pistää pihalle levyä samalla nimellä jos ei ole "samaa", vaan sille on heti oltava uusi nimi, uusi kategoria.
Atrax Morguen kohdalla, moni vanha kasetti lienee tehty hetken hulinana. Livenä purkkiin ja pihalle. Kassujen dubittelua sitä tahtia kun tilauksia tulee. Sekin voi muuttaa julkaisun luonnetta jos oletusarvona ei ole että tarjolla joku haastava ja pureskelua vaativa julkaisu, jonka saattaa ensihätään tyrmätä kehnoks ja jää monistettu/prässätty erä nurkkiin pyörimään?
