YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

Started by FreakAnimalFinland, July 30, 2023, 10:39:06 AM

Previous topic - Next topic

FreakAnimalFinland

En moitteena ottanutkaan, oli lähinnä niin pitkään ajatus olla paikalla line-upin nähtyäni että esim. Giärmäi haastiksen kuultuaan oli vahva "pitää mennä" fiilis... Hieman kiinnostaisi miten keikka oli suhteessa edellisiin, mutta mahtoiko olla paikalla ihmisiä jotka nähnyt aiemmin ja osaa vertailla?

Asiasta monesti puhuttukin, että Suomessa monesti totuttu että keikoilla kuuluisi olla tietty määrä ihmisiä, että se on ns oikea keikka. Suurimmassa osassa maailmaa, keikka on keikka vaikka siellä olisi yksi ihminen katsomassa. Noise historia enimmäkseen kourallinen ihmisiä todistamassa tapahtumaa. Viimeksi Broken Flag kirjassa taisi olla uutena lisänä missä Mundy puhui että paras Ramleh keikka ekan kauden aikana oli treenikämppäkeikka jossa oli paikalla vain ne kutsutut BF asiakkaat joille oli saanut toimitettua flyerin että löysivät edes paikalle.

E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

Commander15

Quote from: FreakAnimalFinland on March 23, 2025, 11:18:40 AMEn moitteena ottanutkaan, oli lähinnä niin pitkään ajatus olla paikalla line-upin nähtyäni että esim. Giärmäi haastiksen kuultuaan oli vahva "pitää mennä" fiilis... Hieman kiinnostaisi miten keikka oli suhteessa edellisiin, mutta mahtoiko olla paikalla ihmisiä jotka nähnyt aiemmin ja osaa vertailla?

Asiasta monesti puhuttukin, että Suomessa monesti totuttu että keikoilla kuuluisi olla tietty määrä ihmisiä, että se on ns oikea keikka. Suurimmassa osassa maailmaa, keikka on keikka vaikka siellä olisi yksi ihminen katsomassa. Noise historia enimmäkseen kourallinen ihmisiä todistamassa tapahtumaa. Viimeksi Broken Flag kirjassa taisi olla uutena lisänä missä Mundy puhui että paras Ramleh keikka ekan kauden aikana oli treenikämppäkeikka jossa oli paikalla vain ne kutsutut BF asiakkaat joille oli saanut toimitettua flyerin että löysivät edes paikalle.



Toi on oman kokemuksen mukaan jokseenkin yleinen käsitys Suomessa, tai jopa harha, että tapahtuma tai keikka ei olisi "oikea" tai onnistunut, jos osallistujia ei ole paljon. Olen törmännyt usein tähän, kun olen järjestänyt maksuttomia kulttuuritapahtumia, että näiden eteen tehty työ menisi jotenkin hukkaan jos osallistujia on saapunut paikalle esim. kourallinen. Eihän se osallistujamäärä kerro lopulta mitään siitä, että onko tapahtuma ollut onnistunut vai ei. Laatu ennen määrää!

Kävijämäärien kasvaessa kasvaa myös riskit mahdollisten lieveilmiöiden sekä häiriöiden riskit. Tapahtuman henki ja tunnelma saattaa muuttua ratkaisevasti huonompaankin suuntaan, kun kaikenmaailman turisteja tulee töllistelemään friikkisirkusta.

Commander15

COMMANDO 15 -paita on muuten ennakkotilattavissa. Musta t-paita valkoisella OSASTO KUOVI -grafiikalla, paita on mallia Fruit of the Loom Valueweight. Rajattu painos.

Hinta 18€ + postit. Myös mahdollisuus ostaa yhdessä tulevan C15 cd:n kanssa yhteishintaan 30€ + postit. Yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen: steelraaseikko@gmail.com


kamariherra

Quote from: SSRI on March 23, 2025, 11:08:11 AMKommentti yleisömäärästä ei ollut moite ketään kohtaan. Ei kukaan sitä varmaan sellaisena ottanutkaan, mutta sanon nyt varoiksi. Eikä tosiaan olisi itsellä varaa moittia ketään kun miettii millaisilla väsyttää/sataa/liian kaukana kun ei ole ihan naapurissa -verukkeilla on jättänyt menemättä koville keikoille.

Onhan tällaisia crossover-kekkereitä ollut, mutta olisivatko ne kuitenkin joillekin hiukan hankalia? Ei viitsi mennä kun melut pilaa hyvät hevit tai päinvastoin.

Itse pitäisin ainakin vähän outona syynä jättäytyä pois keikalta useamman genren esillä olon takia, ennemmin ehkä päinvastoin, parhaimmassa tapauksessa ne jopa täydentävät toisiaan. Äärimetalliporukoiden puolelta kuullut ainakin paljon tuttua "en täysin ymmärrä, mutta on siistiä nähdä"-kantaa tämmöisiin liittyen. Eilisiltanakin oli tuttuja ummikoita todistamassa erikoismusa-akteja ja löytämässä niistä jotain, mistä tykätäkin. Tiedä sitten jos jollain syvimmän päädyn hooceimmilla harsh noise-diggareilla laskee erektiokulma ja into saapua keikalle, jos  tarjolla on melun lisäksi ns. "konventionaalista" musiikkia, mutta  oman kokemuksen perusteella se on ollut kyllä päinvastoin. Kävijämäärät on aina monen tekijän summa, eikä omaa poissaoloaan todellakaan tarvitse selitellä sen kummemmin kenellekään :D

Itse kun ei ole lapsia tai muuta, joka sitoisi viikonloppuisin jäämään kotia, niin huomannut, että keikoille lähtemisen kynnys on aika pieni. Viihdyn keikoilla ja tykkään nähdä tuttuja niiden merkeissä. Toisena vaikuttavana tekijä lienee myös se, että kun on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa ei yksinkertaisesti ole ollut koskaan mitään, niin nyt aikuisiällä on edelleen vähän semmoinen "pitäähän sitä lähteä nyt kun niitä keikkoja on"-ajatusmalli, ihan niin kuin ne nyt jonnekin yhtäkkiä häviäisivät. Tiedä sitten, kun tulee ikää lisää, niin jääkö jaksaminen sitten vähemmällä, mutta kyllä se "fear of missing out" on edelleen vahvana itsellä.

Yleisenä toiveena illoille on aina toki se, että sais jotakuinkin omat takaisin, mutta niin kauan kun järkätään  vaan kotimaisen marginaalimusiikin artisteja mestoille soittamaan, niin en usko, että on kauheaa mahdollisuutta vetää itseään ainakaan näin töissäkäyvänä totaaliseen vararikkoon. Tottakai stressi syö ja ahdistaa, mutta Kammion suhteen keikkoja tulee varmasti olemaan niin kauan, kun mesta vaan pysyy meillä alla, tuli sitten välillä takkiin tai ei. Sen verran paljon kuitenkin artisteilta ja kävijöiltä saa kuulla hypetystä siitä kuinka mahtavaa on, että tämmöinen mesta on olemassa, joka on loppupeleissä aina kovempi motivaattori jatkamiselle, kuin mikään rahallinen hyöty.
ENDLESS BLOCKADES FOR THE PUSSYFOOTER

Manhog_84

#979
Keikkojen missaamisesta puheen ollen, Steel Rääseikkö III jää valitettavasti väliin, mutta esiintyjälistalla kaikki olisivat erittäin kiinnostavia nimiä. Lakeuden voima? Mikä lie, mutta hyvä esimerkki keikasta, jossa tuntematon projekti on niputettu seuraan joka herättää myös välittömän kiinnostuksen tätä kohtaan. Noh, toivottavasti Kullervot ja muut keikkailevat etelämpänä myös tulevaisuudessa.

Japanoise-fiilistelyä vaihteeksi aamukahvin yhteydessä. Killer Bug - Beyond the Valle of the Tapes! Kakkoslevy menossa ja toimii. Muita Killer Bug -matskuja en itse asiassa edes ollut kuunnellut paitsi Your Wife is Mine seiskatuumaisen, joka on mukana ekalla levyllä. Nämä raidat ovat parhaimmistoa, mutta ei tässä muutenkaan löysäillä ja mukana on sopivasti variaatiota terävistä laseräänistä ja kiljumisesta repivään metalliromun kirskuntaan. Myös kansitaide on herkullinen: bondage ja kynttilä perseessä piirros ja muu layout varsin provosoivalla väriyhdistelmällä. Edit. pillussa se taitaakin olla eikä perseessä nyt kun uudestaan katsoin. Levyillä näyttäisi olevan kokonaisuudessaan Brutal Rainbow ja S/T kasetit, Your Wife is Mine ja Cunt Explosion seiskat. Steaming Gashista ja Vaginal Discosta puuttuvat liveraidat.

Eilen illalla kuuntelin Noise Forestin läpi, mutta siitä jäi päälimmäisenä mieleen uskomattoman ärsyttävä Violent Onsen Geishan biisi. Voi helvetti sentään. Oli se muuten kova mutta tuo yksittäinen raita onnistui torpedoimaan koko kuuntelukokemuksen.

FreakAnimalFinland

hehe! Violent Onsen Geisha on yksi sellainen ysäri noisen loppuvastuksia. Lähti aika puhtaasti noise projektina ja esimerkiksi Urashina reissue LP on sitä ihan noisea. Myöhemmillä albumeilla on paljon kaikkia outoa ja hölmöä matskua ja varsinaisen noisen osuus voi olla melko pieni. Enemmän ollaan sellaisen dada/fluxus äänikollaasi hulluttelun maisemissa.

Special Interests 17 tuli jo painosta ja kaikki uudet FA levytkin on kätösessä. Storessa menossa pientä teknistä säätöä ja siitä johtuen storeen loggaus ei tätä kirjoittaessa vielä toimi niinkuin pitäisi. Sisään kirjautuminen toimii niin että pinoaa ostokset ostoskoriin, painaa check out ja siinä check outissa kirjautuminen toimii. Tarkoitus julkaista uudet matskut heti kun kirjautuminen viilattu kaikin puolin toimivaksi.

E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

RURAL RESISTANCE

Laitetaanpas vielä hieman keikkaraporttia ennen kuin tulevat riennot jyrää päälle. Itse keikastahan on jo yli kuukausi, mutta oli niin järkevä ilta, että kelpaa edelleen mehustella!

VIIMAA JA VILLASUKKIA 22.2.2025 Vaahterasali, Lahti

Näsiän järjestämä erinomainen tapahtuma sai toivottua jatkoa helmikuun lopussa. Konseptina oli edelleen jonkinlainen villasukkanoisen, erikoisen tunnelmallisen musiikin ja suoraviivaisemman melun yhdistelmä.

NÄSIÄ avasi illan itseoikeutetusti ja miehellä on kyllä aina mielenkiintoisia ideoita tekemisissään. Esimerkiksi voisi nostaa vaikka Terässinfonialla olevan kuolleilla koppakuoriaisilla soitetun biisin. Nyt lavalta löytyi irtolankuista väsätyt pitkospuut, joilla kävelyä artisti looppasi samalla kun taustavideossa näkyi hänen suolla retkeilyään, juurikin pitkospuita kävellen. Lankut olivat lavaelementtinä ehkäpä visuaalisesti mielenkiintoisempi kuin äänellisesti, joten niillä olisi voinut tepastella enemmänkin! Lisäksi arsenaalissa oli mm. pesusieni jota litsutettiin vetisessä astiassa kuin suon rahkasammalta konsanaan ja kaikenlaista salkkuun rakenneltua tuuletinsysteemiä jolla soitettiin dronea ja niin edelleen. Erittäin kiinnostava ja kokonaisvaltainen esitys, jonka parhaita hetkiä olivat loppupuolella kuullut kauniit feedbackit.

Seuraavaksi esiintyi HEPPAKIRJAT, jonka Free Wheelin' -kasetti oli niin mainion paahteista saundia, että odotin keikkaa innolla. Eikä kyllä tarvinut pettyä. Hyvin taitavasti rakenneltua natinaa ja nitinää, sekä meluisampaakin otetta. Kuten ainakin MT taisi jokunen sivu sitten todetakin, taustavideo luonnonilmiöineen ja teollisuuskuvastoineen pelasi täysin yhteen äänen kanssa. Paikoin mietin, että oliko video jopa hiukan alleviivaava, mutta toisaalta artistin tarkoittama lukuohje materiaalille tuli vasta esityksen lopussa, kun otsikko "Mother's Embrace" ilmestyi kankaalle. Suvereenia tekemistä kaiken kaikkiaan.

Olen miettinyt, että SAMULI NÄSIn soitto ja kappaleenrakennus on niin pakahduttavan hienoa, että hieman vaatimaton Brownhill Mafian kasettijulkaisu vaatisi kyllä jonain päivänä rinnalleen vinyyliversion. Taustavideo jäi tässä jopa suht turhaksi, kun keskittynyt maestro rakensi kitaroillaan kudelmaansa lavalla ja tunnelma kohosi välillä aika hengästyttäviin sfääreihin. Ei mitään ylimääräistä tai minkäänlaista poseeramista, puhdasta pyhää musiikkia, jota on jopa vaikea sanallistaa tämän enempää.

NUORI VERI -keikkaa olen jäävi kommentoimaan, mutta sanotaan sen verran, että minulla oli jonkin verran teknisiä haasteita, mikä nähtyi aiemmin mainittuna matalana äänenvoimakkuutena. Ehkä kyseessä oli jonkinlainen oman laitteistoni ja talon laitteiston yhteensopivuusongelma, kamat nimittäin kiersivät todella herkästi jos hanoja avasi yhtään enempää ja etenkin lavakuuntelussa ääni muuttui bassoiseksi pilveksi josta ei meinannut saada mitään selvää. Erittäin asiallinen miksaaja teki kuitenkin parhaansa. Vedin tästä huolimatta setin suunnitellusti läpi ja ainakin henki tuntui olevan kohdallaan! Näin myös saamani palautteen perusteella.

MARJA AHTI oli seuraavana vuorossa ja esitykseen oli hieman hankalaa keskittyä oman vedon jälkilöylyissä ja adrenaliineissa. Olen kotikuuntelussa pitänyt esimerkiksi Ahti & Ahti Nokivesi-lp:stä, mutta tällä kertaa tarjoiltiin ei-esittävää hieman soundtrackmaista ääntä. Äänet olivat kiistatta komeita ja silmät kiinni keikka olikin varsin nautittava. Vaikka ilmeisesti lavalla kaikenlaisia kontrollereita väänneltiinkin, yleisöön päin "live-elementti" jäi varsin vähäiseksi. "Opettaja korjaa kokeita läppärin ääressä", kuten yksi kaverini tokaisi, heh.

APRAPAT hemmotteli yleisöä hieman hupaisalla taustavideolla, johon kuitenkin oli ymmärrykseni mukaan ladattu esitettyyn ääneen liittyvää tematiikkaa. Kasettinauhurien napoja muljauteltiin ja lasimurskassa tanssittiin moonwalkia. Illan päätöksenä odotin ehkä pykälän verran enemmän sellaista katarttista ärhäkämpää melua, mutta tällainen maukas ja hieman hillitympi matskukin toki kelpasi. Mies on maailman parhaita alallaan.

FreakAnimalFinland

Day of the antler box vihdoin kuuntelussa. Löytyy liki kaikki kasetit, joten en pistänyt CD laatikkoa ihan kuuntelujonon kärkeen.  Kuuntelin äskettäin Throbbing Gristlen TG+ boxin jossa 10xCD live kamaa. Toki moni levy on jopa yli tunnin, mutta niitä ei viitsinyt kahta enempää päivässä kuunnella, vaan jotain muuta väliin. Sitä ennen oli Ramleh Awake boxi, joka 8xCD. Se nyt on niin helvetin hyvä että lähinnä ajankäytölliset seikat tarkoitti että ei ihan yhdellä istumalla kuuntele, heh.. Pari disciä päivässä ihan hyvä tahti. Sen sijaan antlerin boxi, jossa 4 disciä, sehän menee ihan niin että painaa play ja vaihtaa levyn kun edellinen loppuu. Tarjolla sen verran vaihtelua ja tyylikin kirii hienosti sieltä hieman kosmisen krauttisynan maisemista aina vaan rajumpaa ja meluisampaa noisea kohti. Kassut oli niin pieniä painoksia että tuskin on montaa jolla kaikki boxin sisältö olisi ennestään. Vahva suosittelu!
 
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

piisti

Antler boxi täyttä kultaa ja mirhamia. Tässähän alkaa olla ensi viikon suhteen kutinaa ja odotusta. Kutitus lähtee raapimalla ja aika siivillä. Kuulemma playhousessa ysiin asti kylän parasta thai-ruokaa, joten aioin nautiskella kaikilla aisteilla.
 Sit ois Ihmisen ikävä noisen luo johon suunnata. Jännä miettii miten nää tapahtumien järkkääminen ja niihin osallistujien halukkuus on lisääntynyt eksponentiaalisesti rajoitusten jälkeen.
 Torba kokoelmaa tässä odoteltu jo sen verran et viivästys vitutus on muuttumassa tapatukseksi...

FreakAnimalFinland

Postasin Sarven fb, mutta aika moni ei jaksa somessa pyöriä ja podcast suositukset jos kiinnostaa niin on kyllä järkevää kamaa ollut tuo Cassette Culture podcast! Ehkä välillä hieman mytologisoidaan turhan paljon sellaista että nyt oikein salapoliisit estimässä muinaista kassukulttuuria, mutta ei kai nyt Frans de Waardin, Satorin tai Cold Springin jne etsimiseen mitään salapoliisityötä tarvi?! heh.. kunhan pistää viestiä.

Postaus oli:

Viimeinen osa meitsin haastattelua tuli eilen Gehennan Liekki podcastissä. Reilut kolme tuntia aika passeli ja tässä jaksossa alkaa jo röyhtäilyä ja kaljojen kaatumista olla siihen malliin että myös nauhoituksen kanssa pieniä haasteita. Viimoinen jakso tulee ilman videokuvaa, mutta eipä siinä kauheasti olisi nähtävää.
Aiheet jatkuu DIY = itse tehdyn ja ilmaisutavan taivuttamisen hommilla sekä aika huuruisia muisteluita sekä uusista että vanhoista livekeikoista. Ei tästä kauaa aika ole kun löysin videokasetit joissa olisi Satanic Warmasterin ekan keikan tiimoilta tallennettu sekä treenit, soundcheck että itse keikka... En ole tainnut ikinä edes katsoa moisia enkä muistanut niiden olemassaoloa, mutta tuolta arkiston kätköistä löytyivät kun pengoin muita mini DV nauhoja esille. Jaksossa huolella arvottu vuosiluku ei osu kertaakaan kohdilleen. Tarkka päivämäärä 22.5.2004!

Jaksossa tulee myös takaumia kun yht'äkkiä ilmestyykin ajatus että jätkähän kyseli varmaan tunti sitten juttua mikä jäi vastaamatta. Siinä puidaan seuraavan CB levyn tekemistä jonkin verran. Levy on käytännössä jo tehty, mutta saa nähdä milloin ilmestyy. Mukana on jotain matskua jota oli jo demoteltu ennenkuin Resacralize the unknown oli edes ilmestynyt. Siinäkin matskun säveltämisen ja julkaisun välillä vierähti aikaa ja ilmestyessään levy oli itselleni jo aika vanha.

No, eiköhän siitä podcastistä selviä lisää mitä on selvittävää. Viikon päästä taitaa olla Gehennan Liekissä jo uusi vieras! Sitä innolla odottaessa! Kannattaa pistää podcastit ja somet seurantaan niin huomaa ilmestyvät uudet jaksot.

Joskus oikein ihmetyttää miten laiskasti tulee julkisia suosituksia hyvistä podcasteistä. Tai ehkä niitä tulee, mutta itselläni niin vähän some kavereita kun pitää rajoittaa pitkälti ihan oikeassa elämässä tuttuihin tyyppeihin. Yksi viimeaikainen uusi podcast mistä tuli kuunneltua kaikki jaksot on: Cassette Culture!
Australialaiset vanhemmat sedät fiilistelee kasari ja ysäri kokeellisen kasettiskenen meininkejä. Jaksot on eeppisten horinoiden sijaan leikattu todella kompaktiksi sekä varsin viihdyttäviksi. Silputtu mukaan kaikenlaista musapätkää, jingleä ja haastattelut editoitu melkein kuin valtavirta mediassa olisi. Eli parissakymmenessä minuutissa on tiiviisti joku tietty teema tai idea tai henkilö. Toki monen kohdalla kelpaisi ihan laajempi ja seikkaperäisempi historiikki tai toiminnan läpikäynti. Toisaalta formaatti on tälläisenäänkin erittäin hyvin toimiva kun ei tarvitse varata useampaa iltaa jonkun jakson läpikäyntiin.

Marraskuussa 2024 aloittanut podcast teki silloin aloitustrailerin ja perään käydään läpi hieman ideaa 70/80-luvun taitteessa syntyneestä vaihtoehtomusiikin kassu-skenestä. Joulukuussa oli hieman tarinaa kokeellisen äänen kaseteista vaihtoehto radioissa. Tämän vuoden puolella päästään jo paremmin asiaan. Frans De Waard haastatellussa kasari industrial-noise-experimental lehtien ja kassuskenen tiimoilta. Miekkosen julkaisemia kirjoja saa myös Sarvesta. Britti bändi Satori oli helmikuun lopussa jakson kohteena. 40 vuotta sitten Throbbing Gristlen tuoman valaistumisen myötä miehet oli pian hakkaamassa metalliromua hylätyissä junatunneleissa ja hommat jatkuu edelleen. Sarvessa aika paljon Satori levyjä. Uudempi tuotanto on hyvin siistiä suhteessa vintage matskuun. Ei "kevyttä", mutta siistiä.

Maaliskuussa on sekä amerikkalaisen ND lehden tarina että aika kova Cold Spring Records tarina. Cold Spring Justin tokaisee että mennyt käytännössä koko elämä näissä hommissä. Jätkä oli Temple of Psychic Youth toimijoita kasarin puolivälissä ja sitten julkaisi ekan kokoelman kun Genesis P Orridge pisti siihen hieman matskua. Jo tätä ennen Justin kirjoitteli kuukausittain lehtikolumnia uudesta outosta musasta ja naureskelee että viikottain tuli 30-40 uutta suhinakassua postissa ja se tarkoitti että joka viikko meni 30-40 tuntia kuunnellessa kaiken maailman rituaali-musa/industrial/experimental kamaa. No sehän kelpaa!! Cold Spring on edelleen toiminnassa, ehkä aktiivisempi kuin koskaan! Sarvesta saa lähes kaikki saatavilla olevat Cold Spring julkaisut, etenkin ne kaikkein parhaat suositeltavia! Uusinta uutta on esimerkiksi NOISE FOREST kokoelma CD:n uusintajulkaisu joka ollut viime aikoina yksi best seller, ihan syystä! Kyllä tätä kuunnellessa tulee mieleen että Justinista irtoaisi takuulla helvetin hyvä pidempikin jakso.

Tuon aikakauden mehustelussa ei minusta ole kyse varsinaisesti nostalgiasta. Nostalgia tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta. Ei minusta pidä ikävöidä tai tuntea haikeutta, vaan ennemmin inspiroitua ajatuksesta että joskus ihan jo olosuhteiden pakosta oli pakko löytää luovuudelle ja kommunikaatiolle jotain kanavia. Satori jaksossa miekkonen toteaa että vanhan liiton UG oli kuin se alkuperäinen verkon pimeä puoli, että siellä levisi kaikki kiinnostavat jutut joista ei missään puhuttu. Toki mies tarkoittaa tässä tapauksessa anarkistisia pamfletteja ja muuta sen sortin kamaa eikä sitä kaikkein ryönäisintä puolta pimeästä verkosta. Homman nimi oli kuitenkin tavalla tai toisella jostain hämärästä kiinnostuneiden ihmisten verkostosta joka aktiivisesti kommunikoi, usein myös hieman syvällisemmin sekä vaihtoehtoisemmin. Kasetti ei ollut enää "demo", jonkinlainen väline jolla yritetään päästä sinne "oikeaan musamaailmaan", vaan kasetti itsessään oli lopullinen teos joka silloin vapautti lähes kaikista kaupallisuuden kahleista.

Samaan aikaan kun musiikin ja taiteen raja oli pitkälti rikottu, myös ne syyt miksi kuunnella, miksi julkaista, mihin tällä pyritään, miten julkaisut "pakataan", mikä on tekijän ja kuuntelijan suhde jne jne.. kaikki oli mahdollista ottaa uuteen tarkasteluun.
Formaatti sekä pakotti että mahdollisti paneutumista johonkin harvoja, mutta toisaalta jopa yllättävän isoa porukkaa kiinnostavaan asiaan. Piti olla kiinnostunut näkemään hieman vaivaa, mutta toisaalta sellaista nälkäistä väkeä oli ympäri maailman. Se on aika eri asia verrattuna nykyaikaiseen, sinänsä helppoon ja kätevään netissä julkaisemiseen ja siellä kuunteluun. Nykyinen menetelmä kuitenkin lopulta työntää ilmaisua tasapaksumpaan suuntaan plus siihen mitä moni hieman pidempään kuvioissa ollut miekkonen on ihmetellyt. Miksi ihmeessä tunkea lisää ja lisää kamaa nettiin, missä kukaan ei sitä edes kuuntele? Tai kuuntelee 30 sekuntia ja skippaa muualle. Eihän tuollainen eroa juuri ollenkaan jostain IG pläräilystä! Sen sijaan joku tietoinen toiminta, missä valitaan jotain tai paneudutaan johonkin, kommunikoidaan jostain, ehkä jonkun kanssa joka voi opastaa yhä syvemmälle aiheeseen, se on se mielekkäämpi tapa joka on se VAIHTOEHTO, sille tarkoituksettomalle kuluttamiselle ja ajanvietteelle mitä valtavirta tarjosi, ja tarjoaa.

Noista jutuista hieman puidaan Gehennan liekin kolmannessa jaksossa. Tosi pintapuolisesti viitataan "mail art" ilmiöön tai puhutaan siitä oikeasta naamatusten miiteistä ja aidosti vaihtoehtoisien keikkojen ilmapiiristä joka eroaa ratkaisevasti monesta yritystoiminnasta, musabisneksestä yms. Joissa pohjimmainen ajatus on tuloksen teko, eikä välttämättä mitä ollaan tekemässä.

täältä: https://www.cassetteculturepodcast.com/episodes/
gehennan liekki tuubis.
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

SSRI

Kaikki Gehennan liekit kuunneltu/katsottu sitä mukaa kun ilmestyivät. Hyvää tarinointia. Vaikka ei melusta puhutakaan kuin parissa kohtaa ohimennen, sisällössä on paljon meluskenellekin ominaista asiaa. Eritoten itse tekemisestä ja omilla ehdoilla systeemin ulkopuolella toimimisesta.

Sivuhuomiona muisto tuosta mainitusta ekasta SW:n keikasta: bändi esiintyi jämptin militantisti mustissa kauluspaidoissa ilman meikkejä tai tilpehöörejä.

Commander15

STEEL RÄÄSEIKKÖ AROUND OULU III lähenee. Kulttuurilaboratorion ovet avataan lauantaina 19.4. kello 18.00. Soitot aloitetaan noin kello 19.00. Liput 15€, maksu käteisellä tai mobilepay. Uusien Mobilepay-maksujäynien vuoksi suosimme käteistä, tasaraha paras raha.

Myynnissä mm. tuoretta Commando 15 ja Nostoväki cd:tä ja merchiä.

Heppakirjat

#987
Moozzhead 50 v pippalot

Ensialkuun todettava, notta olipahan pirskeet. Juhlatunnelmissa melun äärellä. Mielestäni äärimäisen hieno piirre, että osataan juhlia ja nauttia melusta, kummankaan kärsimättä.

Umpio aloitti illan taannoiselta Villähteen keikalta tutulla laitteistolla. Sähköiset sourcesaundit olivat vaan vaihtuneet hirman romuisampiin. Anaalitappia muistuttava konferenssimikrofoni oli toista kertaa käytössä romujen kera, mutta jäi tällä kertaa hieman piippuun. Alun Mestarille epätavallisen haparoinnin jälkeen alkanut loppupuoliskon vyörytys ja varsinainen harshmylly oli kuitenkin erinomaista.

Rallasin Vinski ja illan sankari soittivat yhteiskeikan, jossa lähteinä oli kahvimylly ja perinteinen shakerbox. Hyvää tekemistä ja hauskaa seurattavaa: Vinski vispasi myllyä riivatun lailla sätkien ja Moozz vatkasi rapapallia naama peruslukemilla kuin virkamiesten ilmakitarakisoissa konsanaan. Ääni oli maittavaa ja parhaimmillaan todella hyvää. Ehkä luonnollisestikin paikoin hieman haettiin saundeja, mutta kaiken kaikkiaan hyvä show.

Fricsveliä ei ole tullut kuultua aiemmin missään muodossa. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta joku oli maininnut industrialpainotteisuuden ja jostain syystä odotin kuitenkin Mogaon osalta Villähteeltä tuttua vokaalityöskentelyä. Olihan keikassa sitäkin. Koko keikan jatkunut romustelu tai rapina kuulosti korvaani turhan tyyppillisen ohuelta piezosaundilta ja Mogaon vokaalit hukkuivat muodottomaksi reverbin ja efektien taakse. Kokonaisuutena pakko sanoa, että rakennuspalikat olivat kohdillansa, mutta lopputulos ei oikein lämmittänyt.

Primitive Isolation Tacticsin Time Hole CD:tä on tullut kuunneltua todella paljon ja PIT:tä odotinkin illalta ehkä jopa eniten. Eikä keikka pettänyt. Todella särmää, erottelevaa ja tiukkaa rätina- ja rutinatekstuuria. Paikoin oltiin jopa melkein jossain The Ritan crackle-hommien äärellä, jotka ei kyllä lähtökohtaisesti kiinnosta pätkääkään, mutta helevetin hyvin toimi.

Synnyinmaani suurmies Treriksrösetiä totta kai odotin myös. Eikä sekään pettänyt. Jos PIT oli särmää ja jopa kirurgin teknisellä tarkkuudella säädeltyä tekstuuria, Treriksröset oli sitten myrskyn silmässä surffaamista. Fyysistä tekemistä, vaikkei paljoa lavalla elehditty kasvoja lukuun ottamatta. Hiki taisi tulla niin esiintyjälle kuin yleisöllekin. Todella, todella mainiota harsh noise vyöryrystä, jossa tuntui siltä, että aina kun lähdettiin namiskoista kaivamaan jotain uutta, sieltä löytyi aina vaan parempaa ja parempaa saundia. Lopussa oltiin ihan ehdan HNW:n äärellä ja näin elävän musiikin ympäristössä lopetus oli mitä mainioin.

Illan kohokohta varmasti monelle niin ennakkoon kuin h-hetkelläkin oli tietysti Government Alpha. Ja voi jumalauta mitä tekemistä. Lazerdaundit sinkoilee sinne ja tänne, syntikkatekstuuria, feedbackia, mikkiin kirkumista ja ties mitä. Kuitenkin paketti koko ajan täydellisesti kasassa. Jossain ketjussa joskus kirjotin, että tällaisen varsinaisen harsh noise myllytyksen äärellä erityiseti livenä, on hienoa jos ollaan koko ajan totaalisen hajoamisen ja setin leviämisen rajalla. Tämä ei muuta ollutkaan. Lopunajan aallonharjalla surffaamista ja varmasti yksi parhaita koskaan kuulemiani keikkoja ihan minkä tahansa genren osalta.

Kiitos myös kaikille tutuille hyvistä keskusteluista. Keikkojen ohella kokoontumisajoissa ehdottomasti hieno nähdä myös aiheen ääreltä tuttuja!

Manhog_84

Huh huh, bändejä oli itse asiassa seitsemän ja kaikki erottuivat omalla tyylillään.

Eleczema(?) yllätysvetona ennen Friscveliä toimi hyvänä vaihteluna harsh noiseen. Täytyy hehkuttaa Myöhäsen lavaolemusta: vokaalit hoidettiin tympeän vihamielisellä industrial-pönötyksellä mikkiständiin nojaillen. Rytmikäs pärinä, joka katkesi vokaaleihin oli mainio ja siinä rajoilla ettei toistua tullut liikaa, mutta tätähän tarvittaisiin lisää!

Treriksröset oli noin sata kertaa parempi kuin Dominion of Fleshin warm-upissa. Nyt kuulosti siltä kuin todennäköisesti viime syksynä olisi pitänyt. En tiedä oliko volume hivunnut kovemmaksi illan edetessä, mutta oli rajua lanausta! Taiteilijan tuskainen irvistely jäi lavaelementtinä mieleen.

Odotin että Government Alpha on hyvä, mutta silti onnistui yllättämään ja meni energisyydessään suoraan kovimpien noise-keikkojen joukkoon mitä on tullut nähtyä vuosien aikana. Parhaimmat hetket taisivat olla niitä terävästi leikkaavia laser-ääniä ja kiljumista. Hyvät tuuletukset myös.

Kyllä kelpasi.

FreakAnimalFinland

Oli kovat karkelot ja lähti heti alusta kovalla tulituksella. Tai, Umpio tietysti hieman kilisteli ja rapisteli ennenkuin iski rallivaihteen silmään. Vincent-Moozz veti aika lähelle sellaista Incapacitants meininkiä noise duona. Fricsvel on niin vaihtelevaa tyylillisesti ettei voi oikein tietää mitä julkasulla tulee ja ilmeisesti keikoilla hieman sama meninki. Odotin jotain hyvin erilaista, mutta tulikin tälläistä.. mitenhän sitä oikein kuvailisi? Ei tosiaan harsh noisea varsinaisesti vaikka siellä raavittiin rautaromusta kirskettä. Edeltävältä Mogoa keikalta tuttua matalaa kaikuvaa vokalisointia, piinaavaa viheltävää feedback ujellusta..
Primitive Isolation Tactics oli harsh noisen ja rätinä tutkielman välillä olevaa rikkinäisen ja vittumaisen kuuloista noisea. Kassut vaihtelee hyvien ja vähemmän kiinnostavien välillä. Tällä äänentoistolla primitiivinen rikkinäinen rutina kuulosti rajulle ja miehellä ei näyttänyt olevan mitään ramppikuumetta useamman todella tiukkaa rypistystä olleen setin jälkeen vaan istua vähäeleisesti fiilistelemässä pitkiä pätkiä karkeita yksittäisiä noise elementtejä.
Treriksröset ei ehkä videolta pääse ihan oikeuksiinsa kun PA tuuttaa hieman mikrofonin "ohi", verrattuna pariin muuhun pätkään. Kova harsh noise homman nimi ja mies toimitti. Niin pitkä aika kun edellisen kerran nähnyt, mutta mielikuva on kuten Manhogilla että artisti vaan paranee!
Government Alpha tullut nähtyä todella monta kertaa. Veikkaisin että kymmenisen kertaa vuosien varrella? Suosikki aikakausi oli ehkä viidentoista vuoden takaa, kun mies veti pedaali noisea hyvin yksinkertaisella viiden perus palikan set-upilla, ilman inputtia. Mies joskus sanoi ettei keikat yleensä kestä kuin 15 min, sillä laitteiden mahdollisuudet on yleensä käyty läpi ja ei ollut vielä saanut juonittua miten voisi tehdä pidempää ja vaihtelevampaa keikkaa. Nykyäänhän tämä selvästi onnistuu! Välillä ollaan viiltävän laser sodan tiimellyksessä ja filtteri ruuvausta ja huutamista ja romu-ravistus vehkeiden kanssa remuamista. Kova!

Tuonne johonkin väliin asettui tosiaan lyhyt Eleczema + Moozz juhlakeikka! Siinä alkoi olla toinen juhlakalu jo aika maistissa ja habitus sen mukainen! Eleczema/Strom.ec vokaalisointia olen aina pitänyt hyvänä soundinsa puolesta ja myös efektit oli alkukeikan just kohdillaan. Muutamat virvoikkeet vähemmän ja muistilappujen pyörittelyä vähemmän ja voisi Eleczema palata takaisi lavoille.

Live kooste:
https://www.youtube.com/watch?v=zhXkJm4bFps

Järkkäritahot saattoivat saada audio tallenteet keikoista. Kyllä noita tekisi mieli kuunnella vielä hieman tarkemmalla korvalla ilman tulppia.
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net