YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

Started by FreakAnimalFinland, July 30, 2023, 10:39:06 AM

Previous topic - Next topic

slugpace

Vähän ex tempore pohjalta tuli lähdettyä CMI iltaan, lähinnä lahtelaistyyppiseen virvoketankkaukseen keskittyen, mutta tulipa keikatkin katsottua. Desiderii Marginis oli itselle liian "Avara luonto meets planetaario" -osastoa että olisi jaksanut pysyä mielenkiinto yllä. Artisti ei aikoinaankaan suuresti säväyttänyt ja tilanteeseen ei vaikuta tulleen muutosta. Raison d'Être yllätti vastoin ennakko-odotuksia ja vaikka esiintyminen läppäri framilla normaalisti aiheuttaa negatiivisia väristyksiä, oli äänellinen tarjonta siinä määrin kehittyvää ja dynaamista, että suurin osa keikasta tuli seurattua ihan mielellään. Edellisestä todistetusta BDN keikasta oli vierähtänyt reilut 20 vuotta, mutta mukava oli huomata ettei varsinaista "pappaantumista" ollut tapahtunut vaan tarjolla oli painostavaa ääntä ja homma pysyi hyppysissä koko keikan ajan 100%. Tämä ei aina ole ruotsalaisten kanssa ollut itsestäänselvyys vaikka toki juoppo-industrial show't ovat nekin monesti olleet viihdyttäviä.

Roger tuntui olevan oikein hyvällä mielellä keikasta sen verran kun tuli pariin otteeseen illan aikana turistua ja juttujen perusteella BDN ei ole eläköitymässä ihan lähitulevaisuudessa.

bad milk

#1201
RMSS "Engram" CD (Freak Animal, 2025)

Levyn alkupuolen pääasialliset rakennuspalikat esitellään heti kärkeen: Kaikuisa tausta-ambienssi ja päälle äänikuvaan asetellut, rapisevat orgaaniset äänet. Ambienssi muuntuu hitaasti reverb-massana aaltoillen ja luo albumille tietynlaisen tilan ja tunnelman. Pinnalla elävät orgaaniset äänet tuntuvat olevan taustasta irrallaan ja soivat täysin omassa tilassaan, mikä tekee äänikuvasta hieman hajanaisen. Orgaaninen osasto on soinniltaan melko ohuen ja pahvisen kuuloista, joten tietty kouriintuntuvuus, jota itse tällaiselta saundilta kaipaan, jää saavuttamatta. Albumin edetessä toiselle puolikkaalleen päästään mielestäni toimivampien asioiden äärelle. Ensin taustan ambienssi muuttuu tasaisina aaltoina sykkiväksi pulssiksi, ja päällä soi stereokuvassa metallista kalsketta ja kilinää levyn alkupuolta rikkaamman kuuloisena. Tätä seuraa sähköinen häiriöäänitekstuuri, joka on niin ikään varsin korvanmyötäistä, ja se johdattelee levyn loppupuolen kaiken kaikkiaan nätisti kohti maalia.

Ekaan RMSS-täyspitkään verrattuna tässä toisessa levyssä on mukavasti maltillisemmin etenevä rakenne, ja se kertoo yhtenäisen tarinan ensimmäisen levyn dia-showmaisesti eri elementtejä esittelevän kollaasin sijaan.


Metsäkirkko "Paranvoi" CD (Brownhill Mafia, 2025)

Suhteellisen riisuttua, mutta vahvasti tunnelmallista ilmaisua perinteisen musiikin ja abstraktimman ilmaisun välimaastosta. Kilistelyä, kolistelua, kuopimista, vingutusta, rapistelua sekä rusauttelua, ja vastapainoksi paljon myös maalailevia melodisia elementtejä. Toisella foorumilla tätä kuvailtiin musiikkisaduksi, ja sellainen kuunnelmahenkinen fiilis levyllä on todellakin läsnä. Erityisesti ekan raidan teksti on tulkittu sellaisella nuotilla, joka tuo mieleen sadunluennan. Tunnelmassa on yhtäältä jotakin hyvin tuttua ja toisaalta jotakin toismaailmallista – satumaista. Taisin luonnehtia jonkun Nuori Veri -matskun tunnelmaa Burzum-maiseksi, ja minusta tässä on paljon sitä samaa. Kritiikkiä siitä, että ainakin minun on käytännössä liki mahdotonta seurata tekstiä; vähintään puolet ajasta saa pinnistellä ihan tosissaan, eikä silti erota kunnolla kuin sanan tai virkkeen sieltä ja toisen täältä.

Rohkeasti omaleimaista musaa näinä "mikrogenremusiikin" aikoina.


Kitu "Thrd Mouth" CD (Freak Animal, 2025)

Levyn biisit esittelevät kukin yhden teeman, jotka koostuvat todella hyvän kuuloisista sähköisen ja konkreettisen äänen rajapinnassa tapahtuvista kohtaamisista. Lähdeäänten alkuperää on vaikea lähteä tarkemmin arvuuttelemaan, mutta oletan, että tässä pelataan paljolti orgaanisten, raskaalla kädellä manipuloitujen äänten maailmassa. Rakennuspalikat ovat siis kohdillaan, ja ajossa oleva laitteisto selvästi hyppysissä. Albumin edetessä sen ongelmaksi muodostuu dynamiikan puute: Biisit kyllä kuulostavat keskenään erilaisilta ja niiden kestoon mahtuu erilaisia asioita, mutta niiden sisällä tapahtuvista muutoksista huolimatta kappaleet operoivat muuttumattoman jännitteen kanssa sitä koskaan varsinaisesti kiristämättä tai purkamatta.

Siitä huolimatta, että levy on järjestetty siten, että se voisi periaatteessa olla painettu yhdeksi pitkäksi raidaksi, tekee dynamiikan puute sen muodostamasta kokonaisuudesta leikekirjamaisen kokoelman, joka saattaa itse asiassa olla parhaimmillaan biisi kerrallaan kuunneltuna, eikä niinkään albumimittaisena kokonaisteoksena.


Ieskadulla "Apuvälinekeskus" CD (Satatuhatta, 2025)

Kaikenlaisen laitelistailun, -fiilistelyn ja -heruttelun antiteesiksi kansiin painettu "Recorded with Lenovo Thinkpad" sanelee levylle hykerryttävän lähtötunnelman. Kappaleet etenevät jollain tapaa hyvin vaivattomasti ja luontevasti keskenään tyystin erilaisten, näennäisesti toisiinsa mitenkään liittymättömien osien seuratessa toinen toistaan, ja luovat puolihuomaamatta todella omintakeisia tiloja sekä tunnelmia. Välillä osat ovat lyhyitä katkelmia, radiokanavalta toiselle rullaavia hetkiä, ja toisinaan taas yksittäisen äänikuvan ääreen seisahdetaan pidemmäksi aikaa, ja sen annetaan hengittää ja kasvaa ikään kuin omia aikojaan. Materiaali on yhtäältä varsin leikkisää, eikä se tunnu ottavan itseään turhan vakavasti, ja kuitenkin ladattu vankan estetiikan- ja rytmitajun luomalla intentiontunteella.

Yksi vuoden parhaita kotimaisia levyjä tähän asti. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan mitä seuraavaksi!


Paradox Influx "s/t" 3"CDr, "Oneiric Discharge" C10, "Floodgate" C10 (omakustanne, 2025)

Tuore kotimainen harsh noise -projekti, joka on tehtaillut kaikessa hiljaisuudessa muutaman mikrojaellun omakustannejulkaisun. Ensimmäinen näistä lyötiin minulle kouraan kesänkorvalla, ja kaksi seuraavaa kassua sain nyt syksyllä. Kolmetuumaisella kuullaan nopeaa ja synteettista, muttei missään nimessä liian kliinistä tai sliipattua, vahvasti filtterein ruuvattua, tasaisesti eteenpäin vyöryvää saundia. Välillä äänikuva täydentyy kevyesti melodisista oskillaatioista, jotka luovat itse asiassa melko omaperäisen fiiliksen. Tuoreemmat "minikassut" pitävät sisällään kouriintuntuvampaa saundia, joka lohkeilee ja murenee paikoin varsin herkullisen kuuloisesti. Kehitystä laitteiston hallinnassa on selvästi julkaisuiden välillä tapahtunut, ja materiaali sisältää varmaa ja sujuvan kuuloista livenä-soittamisen fiilistä, jossa on parhaimmillaan juuri sopivasti dynamiikkaa ja tarttumapintaa. Erityisesti "Oneiric Discharge" -nauhan B-puoli ns. toimittaa väkevästi, eikä tyylillisesti osu kauas 90-luvun puolivälin Merz-matskuista.

Heavy Metal Juho

Quote from: bad milk on September 23, 2025, 04:51:52 PMParadox Influx "s/t" 3"CDr, "Oneiric Discharge" C10, "Floodgate" C10 (omakustanne, 2025)

Tuore kotimainen harsh noise -projekti, joka on tehtaillut kaikessa hiljaisuudessa muutaman mikrojaellun omakustannejulkaisun. Ensimmäinen näistä lyötiin minulle kouraan kesänkorvalla, ja kaksi seuraavaa kassua sain nyt syksyllä. Kolmetuumaisella kuullaan nopeaa ja synteettista, muttei missään nimessä liian kliinistä tai sliipattua, vahvasti filtterein ruuvattua, tasaisesti eteenpäin vyöryvää saundia. Välillä äänikuva täydentyy kevyesti melodisista oskillaatioista, jotka luovat itse asiassa melko omaperäisen fiiliksen. Tuoreemmat "minikassut" pitävät sisällään kouriintuntuvampaa saundia, joka lohkeilee ja murenee paikoin varsin herkullisen kuuloisesti. Kehitystä laitteiston hallinnassa on selvästi julkaisuiden välillä tapahtunut, ja materiaali sisältää varmaa ja sujuvan kuuloista livenä-soittamisen fiilistä, jossa on parhaimmillaan juuri sopivasti dynamiikkaa ja tarttumapintaa. Erityisesti "Oneiric Discharge" -nauhan B-puoli ns. toimittaa väkevästi, eikä tyylillisesti osu kauas 90-luvun puolivälin Merz-matskuista.

Kiinnostaa runsaasti! Vinkatkaa jos jollain on tietoa mistä näitä vois kysellä.

bad milk

#1203
Giärmäi "Boreaaliset syvät vedet" CS (Ratapihan Nauhat, 2025)

Mitäs kirjoitinkaan niistä Burzum-tunnelmista Metsäkirkon levyn tiimoilta? No, tämä Giärmäin toka nauha sisältää saman henkistä matskua, mutta aika paljon rouheammalla ja alkukantaisemmalla tuotannolla ja otteella ylipäätään muutenkin. Kassu tasapainoilee konkreettisista äänistä/kenttä-äänityksistä koostuvan, paikoin melko meluisan ja toisaalta musikaalisemman ilmaisun rajapinnassa, ja Giärmäi onnistuu yhdistämään ne personaallisella tavalla. Musikaalinen puoli muistuttaa "Dauði Baldrs -ambientia", mutta pääasiassa akustisesti soitettuna – siis varsin primiitivisiä melodia- ja sointukulkuja vahvalla folk-pohjavireellä. Kentältä on äänitetty varmaan jotain mökkituvan uudelleenjärjestelyä ja muuta rustiikkista kolistelua sekä teksturaalista sähköisempää ääntä, joiden annetaan saturoitua välillä hyvin säröisäksi. Nauhan yleissoundi osuu todella hienosti nappiin, ja hyödyntää yhtäältä tilaääntä ja toisaalta kaiken ylle laskeutuvaa säröhuntua sekä signaalin häiriöitä luomaan autenttisella tavalla obskuurin tunnelman. Parina irrallisena nostona: Se A-puolen kohta on aivan mahtava, jossa särölle ajettu signaali on niin totaalisen romuluisen ja rökeltävän kuuloista, että homma tuntuu olevan luhistumassa kasaan hetkenä minä hyvänsä. Ja nauhan päättävä biisi toi mieleeni tunnelmaltaan Darkthronen "Snø og granskog":in, mistä ropisee lisäpisteitä sen enempää kyselemättä.

Kerta kaikkiaan hieno ja oman kuuloisensa sekä näköisensä äänite, josta huokuu pohjoinen eristyneisyys, hylättyjen rakennusten nurkkiin kertyneen tomun tukehduttavuus sekä maan ja mullan tuoksuinen luonnonläheisyys.


Invagination "Electronic Flesh" CD (Freak Animal, 2025)

Tiedän, että tämä Invaginationin debyytti on käytännössä yksi pitkä live-äänitys ilman valmisteltuja lähdeääniä, soitettuna todella riisutulla setupilla, mikä on paikoin aika hämmästyttävää ottaen huomioon miten päämäärätietoisesti kappaleet etenevät ja miten eläväistä ja monisyistä levyn saundi on. Homman nimi on siis vankalla tyylitajulla toteutettu tekninen harsh noise. Vaikka materiaali nojaa vahvasti live-soitosta kaapattuihin looppeihin, siinä on jatkuvasti korkealla energialla kuulijaa kohti vyöryvä fiilis, joka syntyy lähdeäänen aktiivisesta manipuloinnista mikseri-feedbackin avulla. Se värittää romumetallin sointia välillä kirkkain sähköisin artefaktein, toisinaan saaden signaalin kyykkäämään totaalisesti pitäen sen kuitenkin aina jatkuvassa liikkeessä. Tämä liki kolmevarttinen kokonaisuus tuntuu toisaalta kestoaan lyhyemmältä, mutta on samaan aikaan melko hengästyttävä kertakuuntelukokemus, erityisesti materiaalin ollessa äänitetty monona. Odotankin suurella mielenkiinnolla minkälaisiin korkeuksiin projekti kurottaa hyödyntäessään stereokuvan suomia mahdollisuuksia, ja kenties monimuotoisempaa lähdeäänipalettia.

Todella vakuuttava pelinavaus, joka lupailee erittäin hyviä asioita tulevaisuuteen – toivottavasti touhu saa siis jatkoa, ja jossain vaiheessa tätä päästään todistamaan myös live-tilanteessa.


(edit. yksi turha läppä poistettu ja kieliasua korjailtu)

FreakAnimalFinland

Quote from: MT on September 21, 2025, 03:18:16 PMNOISECAST JAKSO 22

Noisecast palaa hieman odottamattoman tauon jälkeen. Kolmiosainen festariraportti Tower Transmissions festivaalilta Saksan Dresdenistä, Jaksojen aikana ruoditaan keikkoja, hieman kaupunkitunnelmaa, sekä pari ensiluokkaista haastattelua. Tässä ensimmäisessä osassa kuullaan L. White Recordsista sekä Sektion B/C:stä tuttu Peter. Tarinaa riittää keikoista, lafkoista sekä omasta projektista.
https://youtu.be/4z2nbLu9f6g?si=6nsBkKr0loXn7xC4
YT & Spotify!

Asiallista. Itse hieman harmitellut miten podcast hommat hieman hiljentyneet. Ehkä se oli covid aikakausi ja siinä jälkiliukkailla kun tuntui että aivan helvetisti puskee joka suunnasta matskua ja ei ollut pulaa vaikka joka päivä iltakävelyllä vetäisi jonkun reilun tunnin jakson jostain. Nyt taas sitä oikein ihmettelee että pitääkö tässä kuunnella puoliväkisin jotain YLEn pyöreän pöydän lähetyksien jaaritteluja viimeaikaisista tapahtumista, heh...  Joten helvetin hyvä kun tulee Noisecastiä ja ei haittaisi yhtään jos haastattelujen ohelle tulisi jos jonkinlaisia jaksoja, myös hieman lyhyempinä tarvittaessa. Ei haittaisi keikka rapsat tai tarkemmat esittelyt vaikka noise kirjoista. Pitäisi japanoise kirja olla hyllyssä, mutta ollut vain kevyessä selailussa toistaiseksi.

Peter mainitsee että TT festeiltä Freak Animal rekrytoinut Human Larvaen. Voi olla että siellä asiasta puhuttu ja levy sovittu, mutta itseasiassa olin HL miekkosen tekemisiä seurannut jo ihan Broken Diode projektista lähtien ja Grunt veti keikkojakin samoilla festeillä tuon projektin kanssa. Mies oli aikeissa järkätä Gruntille Saksan kiertueen joskus liki parikyt vuotta sitten ja ilmoitti että oli jo kysellyt jonkinlaisen "autonomisen tilan" käyttöön, heh! Ilmoitin että ei muuten tule onnistumaan ja mies ihmetteli miksi ei. Aika äkkiä tuli selväksi ettei suunnitellut paikat olleet kovin power electronics ystävällisiä paikkoja. Ei ole ikinä Saksassa soittamisen kanssa ollut ongelmia, mutta järkkärit ei ole yrittäneet mihinkään epäsopiviin mestoihin buukata.

Peter taas mainitsee ihmetystään miten BLJ keikalla Berliinissä oli helvetisti lössiä, mutta vain kourallinen tuttuja ja kaikki muut ihan muuta väkeä. Jos en väärin muista, olikohan tuolla keikalla hieman gay s/m performanssi tyyppistä joka veti kuulemani mukaan sen sortin väkeä paikalle yhtä lailla kuin noise fanaatikkoja? Uskoisin että Suomessakin jos tilaisuuksissa olisi jotain mikä laajentaa tapahtuman tavallaan "yleisesti kiinnostavaksi", olisi mahdollisuuksia vielä huomattavasti isompiin yleisöihin.

Vrt yllä mainitty BDN keikka, 200 lippua myyty ennakkoon! En usko että sekään on vielä edes potentiaalin ylärajaa lähellekään. Ei vaan taida olla mitään sellaista toimivaa tilaa tehokkailla kamoilla että Tower Transmission tyylisen 400 henkeä vetävän tapahtuman voisi edes yrittää järkätä.

E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

Haare

Quote from: FreakAnimalFinland on September 25, 2025, 04:29:07 PMEi vaan taida olla mitään sellaista toimivaa tilaa tehokkailla kamoilla että Tower Transmission tyylisen 400 henkeä vetävän tapahtuman voisi edes yrittää järkätä.
Olen kuullut että esim. Tavara-asema tai Tulliklubi voisi olla teoriassa mahdollisia.

Atrophist

Tiivistämö Stadissa saattaisi myös onnistua.