Noisekeikkojen yleisömäärät on hauska aihe, sillä tuntuu että suomessa ei aina muisteta miten pientä ulkomailla usein on. Festit ja kansainväliset kokoontumisajot erikseen, mutta tyypillisesti monessa maassa järkkärit on mehuissaan kun paikalla joku 20 henkeä. Moni vanhan ajan klassikkokeikka minkä julisteet tai livetallenteet oikein kulttiainesta, voi olla ettei paria kymmentäkään saatu rikki.
Tai ennenkin mainita miten hauskan kuuloinen juttu oli RRR kaupan lauantai matineat. Kokeellista kamaa ja noisea joka viikko, jos en väärin muista, 10 vuotta putkeen. Ron mainitsi että joskus oli yleisöä, aika usein ei käytännössä ketään. Pari jätkää tai artistit keskenään. Silti, viikottain, 10v, kaikki nauhalle ja arkistoon jos vaikka hommasta kehkeytyisi joskus jotain. Se elitismin vastainen, että käytännössä kuka tahansa kokeilija pääsi... kokeilemaan, tuotti tietysti järjestäjänkin mielestä silkkaa roskaa, mutta loi mahdollisuuden että voi olla toisin.
Se ehkä palvelualttiin paikallisväen vahvin puoli. Vaikka pari turistia narisisi että kokki on kehno ja työväen miehet rumia, ei tarvitse paljoa välittää. Vuodesta toiseen ovet auki ja osa lähtee osa jää.
