YLEINEN NOISE FIILISTELY SUOMEKSI

Started by FreakAnimalFinland, July 30, 2023, 10:39:06 AM

Previous topic - Next topic

RURAL RESISTANCE

Quote from: piisti on March 06, 2025, 08:54:07 PMPakko hieman esittää vastaväitettä Rotat keikan videosta. Itse en tiktokissa ole käynyt, ja jos sieltä löytyy jotain joka herättää artistissa "käyttis"-henkisyyttä niin silloinhan ollaan syvällä pelissä ja ajankohtaisia. Itse taannoin keräsin niistä instagramin-short videoista tai vastaavasta noin 15s klippei talteen viikon ja sit käytin pelkästään niitä lähteenä jota sitten murjoin. Matskuu tuli talteen ja vieläpä ihan hyvää. Nauhuriin tallentui lähinnä viivaa ku joku asetus väärin. Joskus yritän uusiks ku noihin saattaa nopeastikin klipit hävii tuolta...En tiedä miten underground noise keikka eroaa arkielämästä. Tai että metelin pitäisi olla jotenkin ylevää. Rukin natinalle oli hyvät mahdollisuudet teatterissa. Tehääks Pyry se haastattelu johon en aiemmin ollut kykenevä vielä joskus? Tässä vois jo vähän avata omii juttui audionaki. Vähän.

Ei kai sen ylevää tarvikaan olla? Voihan huumoria ja niin sanottua törkyäkin tehdä monella tavalla. Tuolla mainitsemallani vuosien takaisella Rotat-keikalla maestro esimerkiksi soitti melun ohessa Marco De Witin puheita. Tai ainakin olin tunnistavinani samanlaisen kiihtyneen papatuksen. Dementoitunutta huumoria vai ei, kuka tietää, mutta minusta se oli hauskaa. Palatakseni sitten tuohon Villähteen vetoon, niin katselen itse näitä asioita niin idealististen silmälasien läpi, että toivoisin että underground-touhu olisi jollakin tavalla vastakkaista sille, että kiinalaisen vakoiluohjelmiston logo loistaa kankaalta keikan ajan. Ehkä avaan ajatusta vielä sen verran, että joskus juteltiin teatteripuolen jätkän kanssa siitä, että näyttämölle voi laittaa vaikka verta ja alastomuutta ja sitten selittää mitä sillä haettiin tai tarkoitettiin. Silti näyttämöllä faktuaalisesti on verta ja alastomuutta, tarkoitettiin sillä mitä tahansa. Ottamatta siis kantaa onko se hyvä asia vai ei (esimerkkitapaus todennäköisesti on), niin sellaista näyttämöltä kaadetaan yleisön mieliin.

Joo siis se podcasthomma johon sinua pyydettiin piti olla osa näitä "kuunnellaan kassuja pusikossa" -juttuja! Voisi kyllä varsinaisen haastiksenkin tehdä jossain vaiheessa oikein mielellään. Brownhill Podcastin tekeminen on nyt vähän hautautunut muiden kiireiden alle, eikä ole silleen prioriteettilistalla kaikkein korkeimmalla, ja tämä keskeneräinen "tuotantokausikin" on jo loppuun asti suunniteltu. Mutta seuraavalle "kaudelle" kelpaisi kyllä Amek-Majn tarinat hyvin!

n a a r a

Quote from: piisti on March 06, 2025, 08:54:07 PMPakko hieman esittää vastaväitettä Rotat keikan videosta. Itse en tiktokissa ole käynyt, ja jos sieltä löytyy jotain joka herättää artistissa "käyttis"-henkisyyttä niin silloinhan ollaan syvällä pelissä ja ajankohtaisia. Itse taannoin keräsin niistä instagramin-short videoista tai vastaavasta noin 15s klippei talteen viikon ja sit käytin pelkästään niitä lähteenä jota sitten murjoin. Matskuu tuli talteen ja vieläpä ihan hyvää. Nauhuriin tallentui lähinnä viivaa ku joku asetus väärin. Joskus yritän uusiks ku noihin saattaa nopeastikin klipit hävii tuolta...En tiedä miten underground noise keikka eroaa arkielämästä. Tai että metelin pitäisi olla jotenkin ylevää. Rukin natinalle oli hyvät mahdollisuudet teatterissa. Tehääks Pyry se haastattelu johon en aiemmin ollut kykenevä vielä joskus? Tässä vois jo vähän avata omii juttui audionaki. Vähän.

en ollut tuolla keikalla, mutta olen ehkä vähän piiden linjoilla tässä asiassa. Mie ite teen sellaista musaa, jossa on koko ajan semmoinen vaara, että alkaisi jotenkin esittämään itseään tai jumittaisi tietynlaiseen estetiikkaan. Olen saanut jopa lähipiiristä semmoista kritiikkiä, että menee joku lumo/magia rikki semmoisista arkeen ankkuroivista, ei-runollisista sanoista sanoituksissa, mutta se on omasta mielestäni hyvä asia. Toki kukanenkin määrittelee itse estetiikkansa (jos haluaa), mutta saan itse jotenkin nautintoa kuvien rakentelusta ja sitten hajottamisesta. Hieman epäselvästi ilmaistu ajatus, mutta juu, en haluaisi jakaa mitään elementtejä dikotomisesti  vältettäviin tyhmiin nykyhapatuksiin ja real deal shittiin.

edit. oho, rr olikin jo vastannut, en lukenut sitä ennen kuin vastasin, selain tekee tekosiaan.

RURAL RESISTANCE

Kuten tuossa ylempänä totesin, pointtini ei tosiaan tässä ole yhdenmukainen estetiikka tai ylevyys. Kritisoin vaan taiteilijan valintaa tässä niin sanotusti!

Commander15

Makuasioistahan ei voi kuin kiistellä, heh!

Mutta täysin kiistaton totuus on, että kolmas STEEL RÄÄSEIKKÖ AROUND OULU lähestyy vääjäämättä. Lauantaina 19.4. juhlistetaan jälleen pohjoista industrial-kulttuuria Kulttuurilaboratoriossa, Oulun Pikisaaressa. Esiintymässä Nostoväki, Decondition, Jumalainen Kullervo sekä Lakeuden Voima. Liput 15 euroa! Seurailkaa keikat-osiota lisätietojen tiimoilta.

junkyardshaman

En tiedä tekisinkö oman topikin vai hölisenkö tänne niin hölisen tänne. Kasaan tässä kokoelmaa nykynoisesta Japanissa, tällä hetkellä on n. 40 minuuttia, mutta haluan vielä muutaman nimen mukaan. Olisi hienointa tehdä sellainen paketti, jossa on kaksi järkevän mittaista ja hyvin suunniteltua kokonaisuutta tupla CDnä, joissa molemmissa olisi vähän oma fiiliksensä, niin saisi mahdollisimman paljon mukaan ja esille.

Mutta siis, se mikä tässä tuli mieleen oli niin ajateltu kulttuuriero melumusiikissa. Tätä on ehkä vähän vaikea selittää.
Näissä on kaikissa aika hidasta kehittelyä ja tempokin lähtökohtaisesti hitamman puoleinen (sikäli kun abstraktista musiikista kannattaa tempoa etsiä, mutta aina sitä joku syke on) ja ymmärrän, että se on Japanille ominaista, mutta mietin että onko se jollekin blastbeatien ja hevin kautta noiseen tulleelle (länsimaalaiselle) liiankin hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa. Oma estetiikan taju istuu tähän kamaan täysin, ja itse pidän näistä, mutta mietin onko tämä liian meditatiivista jollekin, joka haluaa noiseltaan jotain kovistelua kalsarikännien taustalle.Katsellaan tilannetta, kunhan kaikki saavat biisinsä minulle asti.

MT

Quote from: junkyardshaman on March 08, 2025, 03:52:54 AMMutta siis, se mikä tässä tuli mieleen oli niin ajateltu kulttuuriero melumusiikissa. Tätä on ehkä vähän vaikea selittää.
Näissä on kaikissa aika hidasta kehittelyä ja tempokin lähtökohtaisesti hitamman puoleinen (sikäli kun abstraktista musiikista kannattaa tempoa etsiä, mutta aina sitä joku syke on) ja ymmärrän, että se on Japanille ominaista, mutta mietin että onko se jollekin blastbeatien ja hevin kautta noiseen tulleelle (länsimaalaiselle) liiankin hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa. Oma estetiikan taju istuu tähän kamaan täysin, ja itse pidän näistä, mutta mietin onko tämä liian meditatiivista jollekin, joka haluaa noiseltaan jotain kovistelua kalsarikännien taustalle.Katsellaan tilannetta, kunhan kaikki saavat biisinsä minulle asti.

Tämä "kovistelunoise" aspekti on tainnut tulla aiemminkin esille sun postauksissa, mitä hieman kummastelen, koska esimerkiksi Suomiskene on nykyään juuri aivan kaikkea muuta kuin "kovistelunoisea", jossa viipyilevääkin materiaalia löytyy kosolti. Hevin kautta noiseen saapuneet toki saattaa aluksi hakea jotain äärimmäisempää, mutta isossa kuvassa kaikenlainen ja tyylinen noise uppoaa "meihin länsimaalaisiin", joten en näkisi sitä minkäänlaisena asiana. Ehkä sulla menee power electronics ja noise sekaisin tässä?

Itse kokoelmasta, tee ihmeessä! Usein japanilaisen noisen käsitysmaailma on monella japanoisen klassikoiden varassa, ja alemmissa kerroksissa leijuva materiaali jää ainakin itseltä tyystin tsekkaamatta kun klassikkomatskua piisaa mitä haalia.

Tornipuhuri

#936
Quote from: junkyardshaman on March 08, 2025, 03:52:54 AMNäissä on kaikissa aika hidasta kehittelyä ja tempokin lähtökohtaisesti hitamman puoleinen (sikäli kun abstraktista musiikista kannattaa tempoa etsiä, mutta aina sitä joku syke on) ja ymmärrän, että se on Japanille ominaista, mutta mietin että onko se jollekin blastbeatien ja hevin kautta noiseen tulleelle (länsimaalaiselle) liiankin hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa.

Herää kysymys kokeeko Japanin nykytekijät itse olevansa osa ns. "japanoisen" jatkumoa, innostuneena siitä, vai tullaanko siellä melun ääreen jotain aivan toista reittiä, esim. enemmän performanssitaiteen perinteen tai buton kautta. Voisin kuvitella, että uumoilusi nopeamman temmon janoisista länsimaalaisista osuu osittain oikeaan. Moni varmaan odottaisi tällaiselta julkaisulta jonkinlaista löyhää jatkumoa sille melulle mitä omat lempparit Japanissa on aikoinaan tehneet.

Puhutaan siis jonkinlaisesta erosta meluntekijöiden ja taiteilijoiden välillä. Vaikken varmastikkaan voi tehdä niiden välille absoluuttista rajaa, koska poikkeuksia aina on, niin yleisenä mutuna performanssitaiteen ja taiteiden instituutioissa pyörivät tekijät on ehken enempi irrallaan noisen kuuntelemisesta, jolloin teokset on helposti löysempiä ja siellä sallitaan kuuntelijan tylsistyminen, koska taiteilija on ideat vahvasti edellä eikä niin tietoinen noisen perinteestä tai kuuntelemisestä. Tavallaan sellainen taiteelle haitallinen taiteilijan solipsistinen itseriittoisuuden kupla. Toki noise- ja industrialipioneerien etukin aikanaan ollut ettei ole perinteen painoa yllä, mutta myös TG aikoinaan nimenomaan lähti pois performanssitaiteen ääreltä ja pyrki vaikuttamaan ihmisiin ja yleiseen kulttuuriin suoraa, mikä mielestäni jossain määrin kuuluu siellä temmossa.

Laaja kahden cd:n kattaus kuulostaa hyvältä ratkaisulta tuossa.

Commander15

Komppaan MT:tä tässä. Jos on olemassa jokin joutavanpäiväinen "dikotomia", niin se on kyllä tämä sitkeästi elävä ajatus jostain metafyysisestä sodasta, jossa noisejengin sieluista kovisnoise kamppailee hyvis / villasukkanoisea vastaan. Näkisin, että nämä ovat täysin samaa hommaa, mutta vain eri tulokulmista. Encephalophonicit pyörivät varmasti saumatta Altar of Flies rinnalla asianharrastajien stereoissa.

FreakAnimalFinland

On myös hauska huomata miten tietyt ilmiöt kantaa sellaista "painolastia", esimerkiksi ajatus että on jotain hevareita. Suominoisea katsellessa, kuitenkin merkittävä osa tekijöistä, etenkin niistä, joista ei edes uskoisi, on lopulta tavalla tai toisella hevi taustaa omaavia. Keräsestä ja Primitive Wingsistä, Moozzhead, Haudat, RMSS,.. tavallaan voisi olla lyhyt lista pistää ne noisen tekijät joilla ei minkäänlaista kosketusta metalliin. Kun matskuja vertailisi, tuskin sieltä edes löytyy mitään korrelaatiota että hevi jätkät tekee inhaa aggressiivista räimettä ja jotkut muut ei. Suomi noisessakin nopean tykityksen määrä on lopulta aika vähäinen jos julkaisuja käy oikein kattavasti läpi.

Uusi Japani kama sinänsä kiinnostaa, mutta pääasiassa on tuntunut että paikallisten luonnehdinta siitä että hommat on pitkälti live-skene pohjalta ja kovinkaan monen nauhoitukset ei ole erityisen hyviä johtuen siitä teknologiasta ja olosuhteista miten materiaali nauhoitetaan. Tavallaan se on erikoinen tilanne jos maassa jäädään jonkun vanhan mielikuvan vangiksi, sillä lähes kaikissa maissa on syntynyt uusia kausia ja uusia tapoja tehdä ja ihan sama puhutaanko Ruotsista, Suomesta, Englannista, Yhdysvalloista tms, hyvin harvalla on joku maan kasari/ysäri skeneen fiksaantunut mielikuva, vaan myöhemmät tekemiset ovat jo sulautuneet osaksi mielikuvaa, tai jopa merkittävämmäksi elementiksi.
E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net

junkyardshaman

#939
Quote from: MT on March 08, 2025, 06:59:08 AMTämä "kovistelunoise" aspekti on tainnut tulla aiemminkin esille sun postauksissa, mitä hieman kummastelen, koska esimerkiksi Suomiskene on nykyään juuri aivan kaikkea muuta kuin "kovistelunoisea", jossa viipyilevääkin materiaalia löytyy kosolti.

Joo, en suoranaisesti Suomen touhuista puhunutkaan, itseä on ilahduttanut suominoisen taso ja laatu siitä olen ollut ylpeä, tarkoituksena onkin tämän jälkeen kerätä kokoelma suominoisea ja koittaa etsiä sille lafka Japanista ja suorittaa tällaista kulttuurivaihtoa. Lähinnä kun on katellut aika paljon noita White Centipede Noisen haastiksia niin aika paljon siellä ainakin omaan hipiään on sellasia kovisukkoja, ja sitten kun lukee internettiä niin jotenkin se fiilis kommenttikentissä vahvistuu ja itsellä ainakin on sellainen olo, että tuollaisille tyypeille itsellä ei ole kauheasti asiaa.

EDIT: Tajusin että toi kalsarikänni tuolla ehkä johti mielikuvaa Suomeen liikaa, se ei ollut tarkoitus

junkyardshaman

#940
Ja kyllä siellä juu livepohjalta melkein kaikki menee. Nyt juuri sen takia La Muro, Mia Muro koittaa Osakassa ainakin muuttaa sitä ja julkaista mahdollisimman paljon itse pitämiensä tyyppien seiskatuumaisia, että olisi jotain mikä jää elämään jälkeen vähän pitemmäksi aikaa. Isoin ongelma on kummiskin kielimuuri, kun ei oikein kukaan puhu englantia niin kommunikointi molempiin suuntiin on hankalaa, olen koittanut jeesailla kavereita ainakin minkä verran olen kyennyt.

Kyllä sielläkin monille ne oman maan legendat on ihan yhtä tärkeitä kuin muuallakin maailmassa, mutta en osaa sanoa minkä verran omaa tekemistä ajatellaan sen sukupolven tekemistä vasten. Aikalailla kaikki tapahtuu tässä ja nyt ja kai siksi niitten albumeitten tekeminenkään ei ole tuntunut niin tärkeältä. Siksi tuon kokoelman halusin tehdä, että siihen laittaa myös jokaiselle jonkunsortin yhteystiedot mukaan, että kuka tahansa voi kaivella kontaktia jos kiinnostus herää.

junkyardshaman

Quote from: Tornipuhuri on March 08, 2025, 09:23:58 AMHerää kysymys kokeeko Japanin nykytekijät itse olevansa osa ns. "japanoisen" jatkumoa, innostuneena siitä, vai tullaanko siellä melun ääreen jotain aivan toista reittiä, esim. enemmän performanssitaiteen perinteen tai buton kautta. Voisin kuvitella, että uumoilusi nopeamman temmon janoisista länsimaalaisista osuu osittain oikeaan. Moni varmaan odottaisi tällaiselta julkaisulta jonkinlaista löyhää jatkumoa sille melulle mitä omat lempparit Japanissa on aikoinaan tehneet.

Juuri tätä hain ja tässä olet oikeassa. Aika monille se tulokulma on luultavasti äänitaiteen tai performanssitaiteen kautta. Ja juuri se, että vaikka siellä vanhassa Merzbow-kamassakaan ei useinkaan edes ajeta talla pohjassa ojan pohjalle, niin itselläkin ajatellessa se ensimmäinen mielikuva on juuri sieltä kaahailukohdista. Isoimmat kolarit jää parhaiten mieleen, jne.
Mutta jaksan uskoa siihenkin, että vaikka ensireaktio olisikin odotusten kannalta antikliimaksi, niin se tarjoaa jotain pitemmällä aikavälillä kiinnostavampaa, johon voi palata vaikka sitten myöhemmin.

host body

On kyllä jo melko nihlististä pistää melusetin taustavisuaaleiksi Tiktok pyörimään.

junkyardshaman

Ja siis vielä tuosta heviheitosta, blastbeatien kautta sitä itsekin tuli sisään. Sitä on aina etsinyt sellaista ääntä ja ilmaisua, jota ei ymmärrä. Aluksi sen tarjosi grindcoren kaoottisuus, mutta kun ymmärsi että siinäkin on järjestys (ja koska bändikaverit ei lämmenneet ajatukselle melusta ihan samalla tavalla), niin piti alkaa etsiä ja tehdä jotain vielä abstraktimpaa, jotain mistä ei saa kiinni ollenkaan. Sitten se itsellä aika nopeasti eskaloitui ja kehittyi enimmäkseen elektroakustiseksi ja vähemmän harsh noiseksi, enemmän joksikin industrial ambientiksi kai,  mutta tulipahan sitä harshimpaa kamaakin riittävästi tehtyä kuitenkin.

FreakAnimalFinland

Aasinsillalla japani noise ja musiikin tiimoilta...
En muista puhuinko jokin aika sitten kun joku tuli varta vasten ostamaan Merzbow levyä jossa olisi rummut. Mietin asiaa ja kyselin kavereilta että tunteeko juurikaan sellaisia kuuntelijoita? Itse olen lähinnä olettanut että merzbow rummut lähinnä... siedetään, mutta että varta vasten haluaisi juuri niitä levyjä missä on free rumpalointi hommia.
Se on ehkä yksi elementti joka saattaa erottaa ihmisiä joilla ajatus "musiikista" sisältää sellaisen "hyvin soitetun" ajatuksen ja impro/free rumpalointikin pitäisi olla jotenkin tyylitajusta / taitavaa. Joka tietysti outo toive "noisessa", mutta itsellänikin kesti aika monta vuotta alkaa rehellisesti sietämään sellaista kökkörumpulointi impro kolistelua, missä ei ole jazzin meininkiä eikä grind pärinän energiaa. Toki vuosien varrella aika moni musiikissa "itsestäänselvä" asia on tipahtanut pois, mutta edelleen Merzbow hommissa se ilmenee selvästi että rumpujen mukana olo lähes aina tarkoittaa että levy kiinnostaa vähemmän, tai, ei ollenkaan. Hijokaidanissa taas rummut asettuu siihen bändi line-up kirskeeseen tosi luontevasti.

Mitä tulee WCN podcastin jaksoissa tai liepeillä kovisukkojen mukanaolon, oma kokemus on juuri päinvastainen! Heh. Tuntuu ettei melkein siistimpää ja leppoisampaa saisi tehtyä ja ainoa kriteeri missä se kovuus tulisi ilmi on ehkä artistien tiukka linja nimenomaan harsh noisen soundin suhteen. Mutta niitäkin lopulta jopa yllättävän vähän suhteessa mielikuvaan WCN lafkasta jolla ainakin välillä oli hyvinkin linjakas HARSH noise meno, eikä ainakaan leikkisä kokeellinen soundi.

E-mail: fanimal +a+ cfprod,com
MAGAZINE: http://www.special-interests.net
LABEL / DISTRIBUTION: FREAK ANIMAL http://www.nhfastore.net