Quote from: FreakAnimalFinland on May 23, 2025, 10:17:22 AMEi siis "kenttä-äänityksiä", vaan mitä ilmeisemmin vahvarit pihalle ja ulkona nauhoittelua. En tiedä miten monet harrastaa? Uskoisin että takaisin kaikuvan äänen poissaolo voi vaikuttaa ääneen.
Varsinaisia ulkona äänitettyjä noisesessioita ei ole tullut harrastettua. Äänen käsittelyä tilassa pienen kannettavan vahvistimen avulla kylläkin. Kokijamatkani pois varsinaisten efektilaitteiden ääreltä on johtanut minut nauhoittelemaan kaikuja alikulkutunneleissa, tierummuissa, isoissa tehdashalleissa ja säiliöissä. Eli kassuluuppeja, lähdeääniä ja mitä nyt onkaan mukaan, Walkmanilta vahvistimeen, vahvistimesta joku kuiva kanava päälle ja kannettavalla nauhurilla eri puolilta tilaa ääntä talteen. Tämä vain siksi, että on joku autistinen tarve olla käyttämättä esimerkiksi reverb-laitteita. Ja onhan tuo ääni luonteeltaan aivan erilainen kuin joku efektipurkki. Nooh... nämä ovat varmasti näitä itselle tärkeitä ja merkityksellisiä juttuja, joiden energia kaikesta huolimatta jotenkin kanavoituu myös lopputulokseen! Vastuuvapautuslauseke: edellisellä julkaisulla eli Fridlystin biisillä on jopa modularia mukana, samoin livenä ollut jopa new age -synaa, joten mitenkään ehdottomalla luddismin viitoittamalla tiellä tässä ei toki olla, heh. Mutta on hetkiä ja biisejä, jotka vaativat ehdottomuutta ja teknologian karsimista.
Merkityksellisestä tekemisestä puheen olleen, täytyy taas tunnelmoida Afvikling-lafkan meininkiä. Matkahuolto toi juuri paketin, joka oli täynnä kaikenlaista nauhaa. Kaikesta huokuu rakkaus ja intohimo tekemiseen. Estetiikka on vimpan päälle, kierrätyskassut ihastuttavia ja julkaistu äänikin miellyttävän kotikutoista. Ihan tulee sellainen inhottava lainasana kuin old school mieleen! Oli miten oli, ehdin vasta kuuntelemaan kokoelmakasetin nimeltä
Taknemmeligheden om morgenen og længslen om aftenen. Privasyn biisi koostuu pääosin nauhaluupeilta pyörivistä musikaalisista pätkätistä. Kerrassaan mainio pätkä omalla sarallaan. Seuraavat pari biisiä onkin sitten ihan ehtaa harsh noisea, joista varsinkin Dydens Belønning toimittaa jälleen vimpan päälle. DB-kasettiahan tuli tuossa joku viesti sitten ylistettyä! Loput kasetin kappaleet ovatkin sitten enemmän sellaista heleää ja kaunista ambientia tai muuta instrumentaalimusiikkia. Tämänkaltaisessa musiikissa olen huomannut, että saundit helposti nykyään ärsyttää. Sellaiset huonolla tavalla liian hyvät. Afviklingin julkaisuilla tämä ei ole ongelma, sillä näissä on juurikin sitä kotikutoista, hieman rosoista ja kaikin puolin rehellistä saundia. Suosittelen meludiggareita kuuntelemaan kokoelmalta ainakin Dydens Belønningin ja Vitriolin biisit.