Iron Shadows II. Varsin mainio keikka oli Ouluun saatu järjestettyä. Keikkapaikalle pääseminen tuntui hieman yliampuvan klandestiiniltä toiminnalta, mutta toisaalta ymmärrän että Oulusta on jo huonoja kokemuksia. Mielummin tämä kuin peruttu keikka. Itse keikkapaikka silleen "ihan ok", ei nyt erityisen tunnelmallinen mutta olihan siellä tarpeeksi tilaa, lava ja toimiva PA. Muuta ei ihminen voi toivoa.
Haaskan debyyttikeikka upposi itelle varsin mainiosti. Ajattelin tätä yhden miehen projektina mutta lavalla olikin kolme tyyppiä. Ilmesesti pari kaveria oli noukittu mukaan livesettiin. Väkevää meluisaa voimaelektroniikkaa; synapörinää, mikitettyä romua, karkeaa vokaalia. Hyvin kompakti keikka jakaantunut selkeästi kahteen osioon jossa ensimmäisessä keskeisessä roolissa olivat vokaalit ja toinen oli saturoituneempaa noisemattoa. Ei siinä pyörää oltu uudelleen keksitty, hyvin geneeristä kamaa metodeista äänimaailmaan ja estetikasta tematiikkaan - enkä sano tätä ollenkaan mitenkään pahalla; hyvältä kuulostavaa ja näyttävää kamaa se oli. Nautin suuresti.
Pseudokommandon kokoonpanon kanssa kävi toisin päin - luulin että keikkaa soittaisi kaksi tyyppiä mutta tämä vetikin homman tällä kertaa yksin. Kylmää ja onttoa toisinaan elävää taustadronea, välillä metallilevykitinää. Hyvin vokaalikeskeistä, ehkä vähän jotain vanhan koulukunnan kaman suuntaan? En minä tiedä, en ole edelleenkään niitä juuri kuunnellut. Selkeä rakenteellisuus ja kulku tässäkin. Ei ihan sitä kaikista ominta makua mutta tästä huolimatta varsin nautittava keikka kuunnella. Metallinkirske tuntuu aina hyvältä sielussani.
Aurinkopyörä soitti kaiken PE- ja noiseryönän väliin hieman pehmeää tunnelmallista folkkia. Mielestäni toimi erittäin hyvin tämä konsepti, ei tuntunut olevan mitenkään väärässä paikassa eikä etenkään väärään aikaan. Järkkäreillä oli jopa pelisilmää laittaa tuolit lavan eteen tämä keikan ajaksi - oikea ratkaisu. Shamanistis-animistisia tunnelmia, valloittava rauhallisuus ja seesteisyys. Ei siis tosiaan missään Heilung-meiningeissä. Yleisöäkin saatiin mukaan hoilaamaan. Wäinämöinen Tuonelan joella oli aivan erityisen loistava biisi. Ei ollut aiemmin itselle tuttu artisti, ilmeisesti ei levytä eikä hirveän paljon keikkailekaan. Tätäkin silmälläpitäen oli mainio päästä todistamaan yhtä näistä keikoista.
Eteerisistä folktunnelmista laskeuduttiin takaisin korinan pariin Commando 15 tahdilla. Tuttu mies, monta keikkaa jo nähty. Tämä mies tuntee laitteistonsa ja muovaa ääntä suurella pieteetillä. Tuttuun tapaan liikuttiin paljon ylätaajuuksilla, kirskunoissa ja terävissä suhinoissa. Jäin koko keikan odottamaan jonkinlaista pudotusta bassorutinaan mutta sen sijaan ukko piti yllä tätä ahdistavaa tunnelmaa alusta loppuun.
Seuraavana Unclean. Kaksi nähtyä keikkaa alla ennen tätä ja niiden perusteella tämä oli salaa eniten odottamani artisti illalta. Eikä pettänyt, erittäin hyvää oli tälläkin kertaa! Hitaasti oskilloivaa vellovaa synamattoa, häiritseviä sampleja, aiempaa vähemmän mutta kuitenkin jonkin verran vokaalia. Hyvin rakennettu kokonaisuus, olemukseltaan junnaavan tunnelmallinen. Äänimaailma yksinkertaisesti kuulosti hyvältä, tarpeeksi tukevia elementtejä niin että siinä oli tarpeeksi eloa; esimerkiksi tuo konekivääriä muistuttava synapurske ja lopun upeat aavemaiset ulvahdukset. Keikka herätti paljon teknisiä kysymyksiä joihin minulle ei annettu vastauksia.
Illan viimeistä artistia eli Pyhää Kuolemaa on myöskin tullut nähtyä jo monta keikkaa erilaisilla kokoonpanoilla. Niin takuuvarmaa kamaa ettei minulla ole siitä mitään sanottavaa mitä ei jo olisi sanottu. Yksinkertaisesti nautinnollista. Tykkäsin että tuli paljon vanhoja itselle rakkaita biisejä.
Kaikin puolin erinomainen keikka niin artistien kuin puitteiden puolesta. Ehkä ainoana miinuksena vaihdot tuntuivat kestävän säännönmukaisesti aika kauan? Tällä kertaa jaksoin sentään olla sen verran sosiaalinen että väliajat menivät ihan mukavasti jutustellessa, mutta kuuden artistin kanssa se tietenkin väistämättä venytti iltaa hieman pitkäksi. Hyvin oli myös väkeä jaksanut vaivautua Ouluun asti. Olisiko Pyhä Kuolema + Aurinkopyörä vetänyt hieman eri väkeä kun tuntui ettei ollut ihan ne perus noisenaamat tällä keikalla.
